Paluu

Lähes kaksi vuotta blogihiljaisuutta rikotaan nyt. Monenlaista on tapahtunut tänä aikana! Isoin ja ihanin asia on, että sain viime vuonna toisen pojan ja olen nyt kahden ihanan poikaasen äiti. Poikamme syntyi n. 1,5kk etuajassa minun vaikean raskausmyrkytyksen (pre-eklampsia) vuoksi. Poika oli sairaalassa 5 viikkoa, mutta silti kaikki on mennyt tosi hyvin. Poikamme kasvaa hienosti ja oppii uusia taitoja koko ajan. Olen kiitollinen ihanista pojistani ja arjesta, jota vietämme. 

Näinä lähes kahtena vuotena olen neulonut hävettävän vähän. Pari pipoa, ehkä muutamat sukat ja vauvasetin. Eipä oikein muuta, noloa! Nyt on korjausliikkeen paikka ja aionkin ryhtyä tuhoamaan lankavarastojani, että saadaan tällä hetkellä vierashuoneena toimivan huoneen kaapista tilaa Poitsun vaatteille ja tavaroille. Ehkä helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritys on oltava kova! 

Eilen lähti matkaan ystäväni vauvalle ja hänelle itselleen junasukat. Aikuisten junasukat oli ihan kivat neuloa. Aika onnistuneet niistä tuli. Lankana Lankavan keltainen Alli sekä ruskea Teeteen Salla. Alli kului kokonaan, jes! Vähän jäi jäljelle vauvan sukista harmaata Novitan Woolia. Aikuisten junasukkien ohjeen löysin täältä. 

Vauvan junasukat

Aikuisen naisen junasukat

Kirjoneule inside out! Mullistaa maailmasi!

Kuulkaa ihmiset! Etenkin te, joilla on ongelmia kirjoneuleen tekemisen kanssa! Mulla oli ongelmia: liian kireää kuvion kohdalta, ei saanut villasukkaa jalkaan varpaita pidemmälle. Nyt ongelmaamme on ratkaisu: kirjoneuleen neulominen inside out! Kuulostipas tv-shop-mainokselta, mutta totta joka sana! 

Suunnittelin tekeväni Poikaasen hoitokaverille 5v. lahjaksi juna-aiheiset sukat. Löysin kivan ja iisin kuvion jostain netin kätköistä. Probleemana vain se, että tuo kirjoneule ei ole oikein sujunut. Olen vaihtanut isommat puikot kuvioita tehdessäni ja sitten löllöillyt käsialani kanssa niin, että on tullut liiankin löysää. Kertakaikkiaan vaikeaa on ollut. Tähän junasukkaan valmistautuessani googletin kirjoneuleen tekemiseen vinkkejä ja törmäsin tähän blogiin. Tsekkaa ihmeessä tuo linkki!

Käänsin työn nurjan puolen päälle päin ja aloin tekemään. Vähän kesti aivojen aikaa tottua erityyppiseen tekemiseen, mutta kyllä se siitä lähti. Sitten kun oli kuvio tehty, niin oli mielenkiintoista kääntää työ takaisin oikein päin ja katsoa miltä näytti. No junalta näytti! Niin vain onnistuin ja hämmästelin sitä, ettei tosiaan kiristä ja langanjuoksutkin kulkevat kauniisti ja tasaisesti. Tällä tavoin teen jatkossakin kirjoneuleet! Mullistavaa!

Harmi kun minulla ei ole kuvia sisäpuolelta ja sukatkin on jo paketoitu... 

Pähkinäpurkki

Ajatus lähti siitä, kun avasin cashew-pähkinäpussin, se repesi ja pähkinöitä ropisi maahan. Siinä hätäkässä nappasin äkkiä jotain purkkia minkä käteeni sain ja kaadoin pähkinät siihen. Sepä olikin pesty suolakurkkupurkki. Pähkinät näytti kivalta siinä lasipurkissa, jonka etiketti oli pesukoneessa irronnut. Samana päivänä olin paketoinut lahjaa ja kävin nappaamassa samaa mustaa leveää lahjanarua kuin mitä olin pakettiin kääräissyt. Sitten oli vielä se kansi, joka oli ruma vihreä kurkkukuvineen päivineen. Ensin liimasin siihen mustavalkoisen servettipaperin sillä lailla nätisti, mutta pyh. Heti ekan kerran kun purkin avasi, niin servetti repesi. Liian kovat otteet. Liotin liimat ja paperit pois ja kävin varastossa suihkuttamassa mattamustaa "paukkumaalia". Siinä se. Nautin kierrätyksestä! 

Ystävämme Mario ja Luigi

Ollaan viime aikoina pelattu koko perheen kera Nintendo Wiitä. Hämmästyin kuinka nopeasti tuo Poikaanen (kohta jo 4v.) oppi käyttämään ohjainta ja saamaan ihan huipputuloksia! Wii-keilailussa ja -frisbeen heitossa Poikaanen saa parempia tuloksia kuin minä. Hauskaa ajanvietettä koko perheen kera. 

Nintendo Wiin kautta on mieheni pelannut myös Supermariota ja siitä sainkin idean näihin sukkiin. Pinterest -aarreaitta antoi minulle hetkessä mallin Marion ja Luigin profiileihin. Kuviot tein silmukoita jäljitellen jälkikäteen. Aika hauskat veijarit, mutta lähempää tarkastelua he eivät siedä, hih! 

Arvonta suoritettu!

Arvonta suoritettu ja onni suosi Minnaa. Lähetin sinulle sähköpostia! 
Kiitokset kaikille onnittelijoille ja arvontaan osallistuneille! Kommenttejanne oli mukava lukea. =)

Iloa uuteen vuoteen ja arvonta!

Mukavaa tätä vuotta, ihmiset! 

Blogini vuosipäivä meni ohitse, etten edes huomannut. Viisi vuotta bloggailua tuli täyteen.  Juhlistankin nyt blogini puolivuosikymmentä arvonnalla! 
Arvottavana on kaksi kerää ruskeaa SMC Violena puuvillalankakerää sekä koon 4 metallipuikot. 
Langan tarkemmat tiedot:  
Hienostunut, himmeästi kiiltävä puuvilla-/modaalisekoite 
50% puuvilla, 50% modaali 
50g = n. 100m 
puikot nro 4 - 4,5 
30° hienopesu 
neuletiheys 21 s x 29 krs = 10 x 10 cm

Arvontaan voit osallistua kommentoimalla tähän kirjoitukseen. 
Arvonta suoritetaan 10.1.2016. 

Joskus kerroin blogissani kuinka liityin Marttoihin ja tuunailin marttaillassa korun. Riehaannuin marttailusta niin, että tulin valituksi Koreiden Marttojen puheenjohtajaksi viime vuodeksi. Me järjestimme monenlaisia tapahtumia, joista mieleenpainuvin oli viime huhtikuussa vaatteidenvaihtotapahtuma. Se oli varsinainen hyvän mielen tapahtuma, johon ihmiset saivat tuoda vaatteita ja viedä pois niin paljon kuin halusivat. Ihan ilmaiseksi. 

Loppuvuonna järjestimme muutamat askarteluillat ja minäkin opin tekemään jotain kahvipusseista. Kahvipusseista tehty pannunalunen oli helppo tehdä. Ekologisuus on mielestäni se juttu miksi pidän tyhjien kahvipussien hyödyntämisestä. Ehkä nuo kahvipussijutut ei ihan kaikkeen sisustukseen sovi kirjavuudeltaan, mutta käteviä ovat. Jotenkin kun keksisi tuunata niitä vielä; maalata tai päällystää kankaalla tms. Täytyy ehkä viettää tovi jos toinenkin selailemalla ideoita eri blogeista. 

ZigZag

Jaahas, joulu on kohta. Tänään satoi täällä Seinäjoellakin ekan kerran lunta. Poikaasen kanssa yritettiin napata lumihiutaleita kielen päälle ja haaveiltiin isosta lumikasasta, joka tuohon meidän kadun päähän talvisin lykitään. 

Tässä esittelen viime vuoden joululahjan. Juttu menee siis niin, että annoin joululahjaksi kavereillemme lahjakortit lapasiin, heidän itse toivomillaan väreillä ja kuoseilla. Keväällä jossain vaiheessa kaveriparikuntamme naispuolinen henkilö kysyi saako lahjakortilla lunastaa villasukat ja onnistuisiko siksak-raitaiset. No iliman muuta! Nopeasti löytyi inspiraatiokuvakin ja jopa siksak-malli, mutta sitten sukat jäi odottamaan. Ne odotti kesän yli (eihän nyt kesällä villasukkia tarvi, tai noh, viime kesänä olis kyllä tarvinnut...) ja syksykin saapui. Ajatelkaas, että oikein eilen sain ne tehtyä. Eihän tuo malli vaikea ole, että itse sukkien tekoon meni varmaan muutama päivä, mutta miten voi olla, että neulomisinto on välillä ollut ihan hukassa? En käsitä. Näiden sukkien myötä sain kyllä intoa vähän takaisin.

Olin tekemässä vahvistettua perinteistä kantapäätä, mutta ne penteleen ylimääräiset silmukat ja kiilakavennukset aiheutti sen, ettei siksak olisi sen jälkeen ollut mikään siksak, vaan lähinnä sekoraitaa... Niinpä purin sen ja tein tiimalasin, joka tietenkin jätti valtavan reiän, kun ennen pidennettyjen kerroksien aloittamista ei voinut kiertää koko työtä tuolla turkoosilla värillä. Lanka piti siis katkaista ja aloittaa nelospuikolta tekemään pidennetyt kerrokset. Mutta aivan hyvin sain sitten lopuksi ommeltua reiät umpeen, eikä nyt enää huomaa mitään! Näistä tuli ihan nätit.