Jos käsityöinnostus vain nousee nousemistaan näin syksyisin, niin silloin löydän itsestäni myös pienen leipojan. Toki leipomisinnostus johtuu vain siitä, että on oikeasti pakko saada kulutettua niitä tuhottomia määriä omenia, joita tulee joka puolelta, kummin kaiman siskolta jne... Tein eilen kaksi omenapiirakkaa, joista toiseen kului vain kaksi omenaa, grrr. Siitä ei siis ollut mitään hyötyä omenoiden tuhoamisessa. Sitten löysin toisen ohjeen, oikein amerikkalaisen apple pien ja siihen kuluikin jo kymmenkunta omenaa. Hyvä niin, ja vielä parempi oli kun ystäväpariskunta kävi iltakaffeella piirakoiden äärellä, niin sainpas lykättyä heidän mukaansa loput pyöreät hedelmät.
Ja ettei totuus unohtuisi: käsitöitä valmistuu tasaiseen tahtiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti