torstai 6. marraskuuta 2014

Oma koti, se kullan kallis

Täällä asutaan, omassa omakotitalossa. Huomenna tulee kolme viikkoa täyteen, kun olemme tässä kodissa nukkuneet. Eikös se siten aina mitata? 

Avaimet tosiaan saimme siinä syys- lokakuun vaihteessa. Aloitimme remontin viemällä keittiön puunväriset kaapinovet maalattavaksi. Sitten kaadoimme osan seinää keittiön ja olohuoneen väliltä. Kuvakollaasissa näkyy vaiheittain kuinka homma eteni. Hieman jännitysmomenttia toi se, ettei tiedetty miten seinän tolpat on kiinni katossa. Ne oli kuitenkin vain naulattu, joten ei tarvinnut kuin heilutella tolpat irti. Samalla tehtiin sähköhommia, vedettiin johdot tuon seinän välistä ja siirrettiin pistokkeiden paikkaa ym. Toki me emme tehneet sähköhommia itse, vaan onneksi alan ihminen kuuluu tuttavapiiriimme.  



Suurin osa seinistä sai ylleen maalia, mutta joihinkin huoneisiin jätimme tapetit. Tapettien poisto oli oma prosessinsa, ylläoleva kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Osin tapetti oli melko tiukassa :D

Maalari teki meillä seinien maalaukset, mutta itse maalasimme katot. Aluksi ei ollut tarkoitus ihan noin laajasti maalailla, mutta kun homma alkoi edetä ja kaunista jälkeä tuli, kasvoi nälkä syödessä. 

Minä otin listojen maalausurakan kontolleni, sillä halusin ehdottomasti valkoiset jalkalistat. Mieheni kyllä jaksoi kuittailla työlleni, kun tosiaan pesin listat maalipesulla, huuhtelin, kuivasin, hioin ne ja maalasin kahteen kertaan. Melkoinen homma, kun näin jälkikäteen ajattelee, mutta sepä oli valtavan terapeuttista ja mä oon helkkarin ylpeä listoistani!

Tummempi oli lähtötilanne. Tässä listat onkin väärinpäin :D
Eka kerros maalia. Tässä vain murto-osa listoista...

Master Bedroomin ex-tapetit
Poikaanen taas repimispuuhissa
Palaan seuraavissa kirjoituksissani remontin eri vaiheisiin ja lisäilen kuvia enemmänkin. Tapaamisiin siis!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti