perjantai 30. marraskuuta 2012

Pikkumatto, tosiaan.

Isoäidinneliöistä se alkoi, vaivihkaa hiipivä virkkausinnostus. Sitten virkkasin ne pienet "converse"-merkit villasukkiin ja nyt virkkasin maton. Yhtäkkiä melko kunnianhimoista ja kuinkas sitten kävikään. Ostin lokakuussa Seinäjoen käsityömessuilta kudetta Taito Etelä-Pohjanmaan osastolta ja sieltä sain myös tuon kukkamaton ohjeen. En löytänyt sitä netistä. Maton halkaisijaksi piti tulla n. 90cm 10 koukulla, mutta kappas vaan minun tiukkuuskäsialani antoi mitaksi 72cm. Pirhanan pieni matto on kyllä ja näyttää aika hassulta kylppärissämme. Harmittaa. Mietin, että puranko koko homman ja teen yltiölöysää, mutta kun ei oikein innostaisi sekään. 

Puolivalmis, en päättele. 
No, nyt kuitenkin pitää aloittaa joulutekemiset. Olenkin taas tosi mukavasti kasannut itselleni töitä, mitä pitäisi jouluksi saada valmiiksi. Apupupuja nyt ainakin sellaiset neljä kappaletta (yhden jo tein viime viikolla ristiäislahjaksi pienelle tytölle) ja vähän lisää virkkauksia ynnä muuta touhua. Kuinka ollakaan, en ole tehnyt nyt mitään käsityöhommaa, en edes ole katsellut lankoja valmiiksi. Sitten taas jouluviikolla väsään yöhön saakka deadlinen pukatessa pahasti päälle. Pitäisiköhän vähän ryhdistäytyä? Joo. 

tiistai 20. marraskuuta 2012

Oh, What a Mess(u)

Koko viime perjantain vietin Tampereella Suomen kädentaidot -messuilla. Askelmittarin mukaan kävelin päivän aikana noin 9400 askelta. Ei ihan se vaadittavat 10 000, mutta melkein. Poikaanen jaksoi hyvin rattaissa ja kantorepussa, mutta ei meinannut millään malttaa päiväunia nukkua, kun oli niin paljon katseltavaa. Ja olihan siellä taas vaikka mitä. Pari lankakerää ostin, vaikka itseltäni niitäkin löytyisi ihan riittämiin. Flow kosmetiikan osastolta löytyi ekosaippuaa ja se on ihanan tuoksuista. Washi-teippejä ostin myös muutaman, jos tekisi vähän erilaisempia joulupaketteja tänä vuonna. Poikaanen sai Puuketun puisen traktorin isotädiltään muistona messuista. 

Arne ja Carloskin nukkeineen
ehtivät minulle poseerata

maanantai 12. marraskuuta 2012

Rakkautta vain!

Tässä oli pieni hiljaiselon pätkä blogikirjoituksen osalta, mutta se ei tarkoita sitä ettenkö olisi tehnyt käsitöitä. Puikot ovat käyneet todella tiheään ja olen tehnyt tuttavuutta myös askartelun kanssa. Syynä julkaisuhiljaisuuteen oli erittäin läheisen, ihanan ja rakkaan ystäväni häät, joissa sain kunnian olla kaasona. Lahjaksi tälle parille neuloin tennarisukat kumpaisellekin, askartelin kortin sekä Just Married -plakaatin hääauton takalasille.  







Nuo kaksi ovat toisilleen luotuja, rakastavat toisiaan ja uskaltavat sen näyttää. Todellinen match made in heaven! Kaason puhetta en pystynyt pitämään, sillä olen erittäin herkkä tuollaisissa tilanteissa ja todennäköisesti puheeni olisi yltynyt huutoitkuksi, koska en olisi voinut hillitä itseäni. Onnea vielä kerran rakkaat E&A, jatkukoon keskinäinen hulluttelunne ja rakkautenne aina ja iäti! LOV YA!