Kolme vuotta bloggailua

Eilen tuli kolme vuotta siitä kun perustin blogini. En edes muistanut koko asiaa, paitsi nyt kun aloin kirjoittamaan. Tuo 28.12. on myös toisenlainen merkkipäivä, rakkaan mummuni kuolinpäivä ja siitäkin on nyt neljä vuotta. Aika juoksee vinhaa vauhtia, on se vain merkillistä. 

Neuloin muutamia joululahjojakin, mutta unohdin aivan kuvata ne. Ehkäpä johtuu siitä, että ne lensivät kiireesti suoraan pukinkonttiin kun viimeinenkin langanpäättely oli tehty. Olen näissä käsityöasioissa sellainen viimetingan ihminen, hih! 

Poikaanen ja me vanhemmatkin saimme joululahjaksi itsetehtyä; sukkia, pipoja ja lapasia. Ihania pehmoisia paketteja! Joulupukki muisti minua käsityöaiheisella kirjalla: Mags Kandisin Rakkaudella tehty. Siinä on kivoja lahjaideoita, kuten kannessa olevat huovutetut sydämet. Tänään ostin Keskisen alennusmyynnistä Debbie Blissin kirjan Ihanat neulelahjat, no, lähinnä siksi, että sai niin halvalla! Sitä pikaisesti selatessani laitoin merkille muutaman kivan ohjeen. Kyllä nyt pitäisi olla ideoita, jos jollekin pitää lahjaa miettiä. 

Heti aattoiltana aloitin tekemään itselleni tuubihuivia Novitan Huurre -langasta. Se on ihanan pehmoista, vaikkakin hieman takkuista neuloa. Melkein viikon työ oli tauolla, kun pahaksi onneksi pyöröpuikon vaihtopää katkesi. Onneksi äidiltäni löytyi samaa kokoa oleva puikonpää. Jos olet tarkkanäköinen niin huomaat kuvasta, että toinen päistä on kulmikas ja toinen pyöreä.

Vaaleanpunainen fiilis

Varmaan tämä kevät tekee sen, että huomaan etsiväni niitä kirkkaimpia värejä puikoille. Kävin viime viikolla Tapion Lankakaupassa Päntäneellä ja todellakin kannatti lähteä. Lankoja, lankoja, lankoja hyllymetreittäin. Lankahullun paratiisi. Aika hyvin pysyin budjetissani ja oikeasti mietin, että tarvinko nyt kaikkea mitä olin jo koriini haalinut. Neonväriset langat löysivät tiensä luokseni, se oli nyt ihan uusi juttu minulle. Niistä jos tekisi ärtsyt sukat, joita pidettäisiin housujen päällä, jotta näkyisivät kirkkaasti ja kauas.

No mutta ennenkuin pääsen kunnolla käsiksi uusiin lankoihini, pitää tehdä muutama rästihomma alta pois. Minulla on ollut Novitan FlipFlop -langat jo kauan ja olen niistä suunnitellut tekeväni laukun kummitytölle. Laukkuna minä flipflopit aloitinkin ja pitkälle tein työtä näin mielessäni miettien, mutta sitten aloin tympääntyä koko laukkuajatukseen, koska siihen olisi kyllä pitänyt ommella vuori, joten teinkin tuubihuivin. Neuloin tämän siis tasona. Pinkillä langalla tein sileää neuletta ja violetilla väleihin 4 krs ainaoikein. Säännöllisen epäsäännöllisiä raitoja, en oikein muutoin osaa kuvailla ajatustani tässä työssä. Mutta käytössä tämä on siis niin päin, että raidat on pystyssä. 

Korissa vaaleanpunaiset langat
odottavat pääsyä puikoille 

Novitan bambu-langasta tein tiskirätin, joka on niin herkullisen värinen, että eiköhän sillä lika saa kyytiä useammin kuin ennen. Tässä tein ensin 6krs ainaoikein, samoin lopussa ja aina molemmissa reunoissa 6s. "Kuvio" on ns. kääntömallia eli ei ole väliä kumminpäin on oikein päin. Loin 45s, ja neuloin yhteensä 72 krs, joten tuli ihan mukavankokoinen rätti. Tämä oli muuten tosi kiva käytössä, parempi ja pehmeämpi kuin Blend Bamboo- lanka, josta edellinen rättini on.

Vikaa vikaa vikaa

Joulun käsityökiireiden helpottuessa aloitin vihdoin viimein tuubihuivin, johon materiaalit ostin jo marraskuisilta Suomen Kädentaidot -messuilta. Tuubihuivi oli helppo tehdä isoilla puikoilla ainaoikein.  Novitan osastolla oli tuo ohje ja myös langat ostin sieltä. Huiviin tarvittiin kaksi kerää Teddyä ja yksi kerä Säde -lankaa. Valitsin itselleni mustaa ja pinkkiä. Ohjeen mukaan silmukoita luodaan sata 8 tai 10 numeron puikoille. Minulla ei ole 10 puikkoja, joten loin silmukat kaseille ja loin vielä kymmenen silmukkaa ylimääräistä, että tulisi riittävän iso tällä tiukalla käsialallani. 

No, huivi valmistui nopsasti ja sen sitten päättelin ja aloin sovittaa pääni ympäri, jolloin heti huomasin, että se on aivan liian kireällä, jos sen kaksi kertaa kiepsaisin. Voi totta viä, kun ärsytti. Lankaa oli vielä jäljellä, joten aloin tehdä yksittäistä jatkokappaletta, mutta sitten langat alkoivatkin häämöttää loppua, joten en saanut jatkokappaleesta tarpeeksi korkeaa. Sen verran oli kuitenkin säkä käynyt, että kun käänsin palan toisin päin, se olikin melkein yhtä korkea kuin huivi. Ajattelin, että plää, kun kerran itselle tulee niin tulkoon juuri sellainen kuin lystää. Päättelin typerän jatkopalan ja ompelin sen kiinni isompaan kappaleeseen ja niin syntyi ruma tuubihuivi. Nyt se on aivan hyvänkokoinen ja tuon jatkokappaleen kohdan laitan aina niskaan, niin se ei näy julkisivun puolella. Tyytyväinen olen siihen, että sain kolme kerää lankoja kulutettua. 

Ja yks kaks onkin silmukat nurin. 

"Plääääh", mutta onneksi vikaa ei menossa huomaa.