perjantai 20. marraskuuta 2015

ZigZag

Jaahas, joulu on kohta. Tänään satoi täällä Seinäjoellakin ekan kerran lunta. Poikaasen kanssa yritettiin napata lumihiutaleita kielen päälle ja haaveiltiin isosta lumikasasta, joka tuohon meidän kadun päähän talvisin lykitään. 

Tässä esittelen viime vuoden joululahjan. Juttu menee siis niin, että annoin joululahjaksi kavereillemme lahjakortit lapasiin, heidän itse toivomillaan väreillä ja kuoseilla. Keväällä jossain vaiheessa kaveriparikuntamme naispuolinen henkilö kysyi saako lahjakortilla lunastaa villasukat ja onnistuisiko siksak-raitaiset. No iliman muuta! Nopeasti löytyi inspiraatiokuvakin ja jopa siksak-malli, mutta sitten sukat jäi odottamaan. Ne odotti kesän yli (eihän nyt kesällä villasukkia tarvi, tai noh, viime kesänä olis kyllä tarvinnut...) ja syksykin saapui. Ajatelkaas, että oikein eilen sain ne tehtyä. Eihän tuo malli vaikea ole, että itse sukkien tekoon meni varmaan muutama päivä, mutta miten voi olla, että neulomisinto on välillä ollut ihan hukassa? En käsitä. Näiden sukkien myötä sain kyllä intoa vähän takaisin.





Olin tekemässä vahvistettua perinteistä kantapäätä, mutta ne penteleen ylimääräiset silmukat ja kiilakavennukset aiheutti sen, ettei siksak olisi sen jälkeen ollut mikään siksak, vaan lähinnä sekoraitaa... Niinpä purin sen ja tein tiimalasin, joka tietenkin jätti valtavan reiän, kun ennen pidennettyjen kerroksien aloittamista ei voinut kiertää koko työtä tuolla turkoosilla värillä. Lanka piti siis katkaista ja aloittaa nelospuikolta tekemään pidennetyt kerrokset. Mutta aivan hyvin sain sitten lopuksi ommeltua reiät umpeen, eikä nyt enää huomaa mitään! Näistä tuli ihan nätit.  

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Sitten kun

Tuntuu, että olen kirjoittanut niin paljon viime aikoina, ettei oikein synny tänne blogiin mitään. 

Eilen kirjoittelin opintoihin liittyen myöhään yöhön saakka. Jotenkin kirjoittamiseen löytyy aika vasta sitten, kun Poikaanen on käynyt unten maille. Kohta opinnot on loppuun suoritettu, eikä tarvitse niistä enää murhetta kantaa. Sitten aloitan todenteolla pukinkonttiin neulomisen ( + kaiken muun keskeneräisen teon...).  Elän selkeästi tällä hetkellä "sitten kun"-aikaa.  

Nyt löytyi blogikirjoittamiselle aikaa. Meidän keittiössä on meneillään leipomisleikit. Poikaanen tekee vedestä ja vessapaperista mössöä, jota jakaa tasaisesti jääpalamuotteihin. Sotkua vähän syntyy, mutta ei haittaa. 

Pienelle tulevalle kummipojallemme tein vauvan myssyn ja tumput. Sinikirjava lanka on regian vauvalankaa, jota neuloin kolmosen puikoilla. Tosi ohutta lankaa, jos neuloisin löysempää niin puikkokoko olisi ollut varmaankin 2,5.







sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Hai sie!

Huhtikuussa Poikaasen kummisetä juhli syntymäpäiviään ja aloitin hyvissä ajoin maaliskuussa tekemään hänelle vähän erikoisempia villasukkia. Nooo, meni huhtikuu ja tuli kesä ja tein välissä jo yhdet pöllösukatkin Poikaasen kummitädille. Silloin toki kummisetä sai jo kokeilla sukkiaan, kun en ollut yhtään varma niiden koosta tai istuvuudesta. Onneksi ne oli sopivat. Toisen villasukan tekeminen vain kesti ja kesti, mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni ja tein ne valmiiksi. Melkoisen paljon viimeistelytöitä oli näissä, mutta tulipa valmiiksi. Huh! 

Haisukkien ohje on Facebookin Voihan villasukka! -ryhmästä napattu. Ilmeisesti ohje löytyy Ravelrystäkin, kai maksullisena. Lankana näissä 7 veljestä ja 3,5mm puikot. Reunan virkkaukset tein 2,5mm koukulla. Sukat aloitetaan kärjestä. Sekin oli tyyli jota kokeilin ensimmäistä kertaa. Ihan näppärää ja yksinkertaista, hyvä niin. 


Taistelevat fisut

Jaws!

torstai 30. heinäkuuta 2015

Puuhaa ja puutarhaa

Se on kuulkaa ihmiset ollut viimeksi aprillipäivä, kun olen mitään blogiini päivittänyt. Jestas, kun aika kuluu nopeasti! Tämä kesä on jo kohta mennyt, vaikka edelleen tuntuu keväältä. 

Olen pikkuhiljaa innostunut puutarhahommista. Se on ollut vähän kuin pakon sanelemaa näin omakotitaloasujana. Kasvuston runsaudesta huolimatta itsekin keväällä kylvettiin hyötykasveja yrttilaatikoihin. Punasipulit eivät ole kasvaneet nimeksikään, mutta punajuuri ja porkkana vähän. Salaateista ja yrteistä olemme nostaneet satoa jo paljon keittiön tarpeiden mukaan. Amppelimansikat ovat kadonneet Poikaasen suuhun, samoin kuin tähän mennessä kypsyneet minitomaatit. Perunat alkavat varmaan näillä näppäimillä olla nostokunnossa. 

Jonkun sortin raunioyrttiä yritin suitsia eilen, kun se oli vähän villiintynyt leviämään naapurin puolelle. Puska on meidän ja naapurin rajalla, enkä aiemmin oikein tiennyt kenen puska on kyseessä, mutta meidänhän se oli. Sitä pitää ensi kesänä muistaa tarkkailla ja hillitä sen villiintymistä. 





Tämä olisi ollut ihanteellinen kesä neulomiseen. Eipä olisi ollut hikiset kädet. Hävettävän vähän olen mitään puikotellut koko kevään ja kesän aikana, mutta sitäkin enemmän on kesken kaikenlaista + pitkä to do -lista. Vähän ehkä ahdistaa tekemättömät työt ja käyttämättömät langat... 

Noh, onpas sentään yhdet sukat tehty. Nämä ovat menossa suomalaisen miehen kanssa naimisiin menneelle brasiliattarelle. Mallin inspiraationa toimi Jonna Hietalan Kerällä -kirjan Raitasukat. Kiva tapa tehdä raitaa. Näissä myös pysyi mielenkiinto yllä, kun piti olla tarkkana kerroksien laskussa. 


keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Lämpimäisiä

Tammikuussa kirjoitin joululahjaksi tekemistäni neulomuksista, joista yksi oli kirjava pipo työkaverilleni. Silloin jo kun hän ne sai, hän tuumi että sellaiset kämmekkäät olisi kivat. Näin olinkin jo vähän ajatellut, kun lankaakin jäi. Sivukysymys muuten: eikös nämä kuitenkin ole kämmekkäät ettei kynsikkäät? 

Aivan harmittavan kauan meni, ennen kuin sain nämä "äntihin", eli aikaiseksi. Hävettävän vähän aikaa kului nelosen puikoilla yhden kämmekkään tekemiseen. Ihan yhdessä illassakin nämä olisi tehnyt eikä olisi tarvinnut kolmea kuukautta kulua. Nyt voi sanoa, että onneksi tuli takatalvi ja kylmemmät ilmat, jotta näitä voi vielä käyttää tänä keväänä. Muutoin takatalvi ei onni ole, vaikka olenkin lumifani. 

Näihin kämmekkäisiin sain idean Hipsulaisen mummon kämmekkäistä, vähän kuitenkin muuntelin ohjetta. Silmukoita loin 40, kymmenen kullekin puikolle. 






"Äitin porkkanasormet" sanoi Poikaanen.
Kai hän tarkoitti kynsilakkaa :D

tiistai 31. maaliskuuta 2015

Kyselyhaaste

     Sain haasteen Rullailua -blogin Janikalta, kiitokset haasteesta! Ideana on vastata haastajan 11 kysymykseen, keksiä itse seuraavat 11 kysymystä ja haastaa mukaan 11 bloggaajaa, joilla on vähemmän kuin 100 lukijaa. Yllättäen tuunaan hieman ja laitan kiertoon Janikan kysymykset ja haastan tässä mukaan kaikki bloggaajat, joilla on vähemmän kuin 100 lukijaa. Haaste siis heitetty =)

1. 5 asiaa, mistä et luopuisi mistään hinnasta? 
Lapsi, perhe, ystävät, koti ja työ

2. Oletko tyytyväinen hymyysi?
Tällä ikää ei tule edes ajatelleeksi moista, olen juu. 

3. Mikä on kliseisin lause, mitä tiedät?
Jokainen päivä on erilainen

4. Monesti olet rakastunut?
Monesti ;)

5. Mikä/kuka saa sut aina hyvälle tuulelle?
Oma lapsi, mutta hän saa minut myös välillä kiehumaan kiukusta.

6. Mikä on kivoin asia, mitä sulle on sanottu?
Ekana tuli mieleen: “Äiti on mun tyttöni.” 

7. Minkälaiset asiat ärsyttää?
Hidastelijat liikenteessä, kun itsellä on kiire (joka aamuinen ilmiö). 

8. Oletko koskaan nähnyt tähdenlentoa?
Kyllä

9. Turhin asia, mistä olet suuttunut?
Niitä on lukuisia, etenkin suuttuminen lapselle ihan tyhmissä asioissa.

10. Keräätkö jotain? Mitä?
En säännönmukaisesti

11. Suurin haaveesi?
Voittaa lotossa, mutta ei jättipottia, vaan 500 000 euroa. 



lauantai 28. maaliskuuta 2015

Sukkien junailua

Ystäväni sai vauvan viime vuoden puolella. Kastepäivän tienoilla näin hänet ensimmäistä kertaa ja itkuhan siinä tuli. On syntymän ihme niin valtavan liikuttavaa ja ihanaa. 

Tein lapsoselle junasukat, junasukkamaiset tumput ja Novitan ohjeen mukaisen vauvan kypärämyssyn. Lankana näissä Dropsin Baby Alpaca Silk (sininen) ja Novitan Wool (harmaa).




Lapsen äiti sanoo näin: "nämä on ollut niin hyvät käytössä. Sukat ei lähde jaloista, eikä tumput käsistä, vaikka pojalla olisi kuinka kova meno päällä. Erityisesti kiitosta saa myssyn etulohkolämmitin. Tavalliset pipot kun tahtoo nousta ja otsa jää paljaaksi." 

lauantai 24. tammikuuta 2015

Neulottukin on









Joulu oli ja meni. Joitakin juttuja kerkesin jopa tehdä joululahjaksi. Työkavereitani muistin lämpöisillä paketeilla. Pipoon sain idean Jonna Hietalan Kerällä -kirjasta. Pipossa ei tarvi tehdä loppukavennuksia, vaan lopuksi lanka pujotellaan kaikkien silmukoiden läpi ja silmukat kiristetään suppuun. Kätevää. Ruskeat sukat vaaleilla tehosteilla tein 7 veljestä- ja Jussi-langoista. Näköjään kuvassa ovat vähän hassun näköiset, mutta ihan ok:t luonnossa. Tiimalasikantapäätä ei oikein voi tehdä eri värillä vaan väri ulottuu aina myös kantapään etupuolelle. 

Veljelleni en kiireessä ehtinyt jouluksi sukkia tehdä, joten annoin joululahjaksi lahjakortin. Hän sai valita joko sukat tai lapaset haluamassaan värissä. Hän halusi mustat villasukat. Lahjakortin lunastukseen pyysin maltillista aikataulua. Yllättävänkin nopeasti sain villasukat aikaiseksi, vain kuukausi joulusta. Lankana mustissa sukissa on Gjestalin Janne -lanka. 

perjantai 23. tammikuuta 2015

Vielä remontista

Useita kuukausia sitten, kun suunnittelin innokkaana sisustusta uuteen kotiimme, hain vähän joka puolelta inspraatiota, kuvia ja aiheita.
Selailin tässä taannoin kännykkäni kuvia, joita olin napsinut sisutuslehdistä ja huomasin, että muutama juttu on jo toteutettuna talossamme. On vielä toteuttamattomiakin juttuja, jotka nyt kypsyvät hiljalleen.


Tässä pieni kuvakollaasi, jossa näkyy sekä inspiraatiokuva että toteutuma.

Inspiraatiokuva sisustuslehdestä
Toteuma keittiössä


Hommasin lokakuussa Seinäjoen käsityömessuilta paperinarua ajatuksena tehdä itse pallukat, joiden sisälle laittaisin ledvalo-nauhat. Ihan vielä en ole alkanut ilmapalloja puhallella ja kieputella paperinarua niiden ympärille... Jos nyt talven ajan nuo Ikean tähtöset ajaisivat tämän asian, jotka muuten kuvassa näyttävät melkoiselta sotkukasalta, hahaa!





Inspiraatiokuva sisustuslehdestä

Toteuma makkarissa





Makuuhuoneen lampun halusin olevan ihkua bling blingiä (ja mahdollisimman paljon pölyä keräävää).  Olen tykästynyt kattomme tummaan kruunuun.


Seiniemme värimaailma vahvistui tämän Modernisti kodikas -blogikirjoituksen myötä. Pääsin näkemään tuota Teknoksen värimaailmaa livenäkin, kun työkaverini oli maalannut ihanan asuntonsa pari seinää tuolla Teknoksen pari astetta tummemmalla harmaalla maalilla. Väri näytti tosi kauniilta luonnossa ja vielä kun lueskelin Modernisti kodikas -blogia vahvistui ajatus nimenomaan näistä Teknoksen väreistä: NCS S 1500-N ja astetta tummemmasta NCS S 2000- N.