Neulottukin on

Joulu oli ja meni. Joitakin juttuja kerkesin jopa tehdä joululahjaksi. Työkavereitani muistin lämpöisillä paketeilla. Pipoon sain idean Jonna Hietalan Kerällä -kirjasta. Pipossa ei tarvi tehdä loppukavennuksia, vaan lopuksi lanka pujotellaan kaikkien silmukoiden läpi ja silmukat kiristetään suppuun. Kätevää. Ruskeat sukat vaaleilla tehosteilla tein 7 veljestä- ja Jussi-langoista. Näköjään kuvassa ovat vähän hassun näköiset, mutta ihan ok:t luonnossa. Tiimalasikantapäätä ei oikein voi tehdä eri värillä vaan väri ulottuu aina myös kantapään etupuolelle. 

Veljelleni en kiireessä ehtinyt jouluksi sukkia tehdä, joten annoin joululahjaksi lahjakortin. Hän sai valita joko sukat tai lapaset haluamassaan värissä. Hän halusi mustat villasukat. Lahjakortin lunastukseen pyysin maltillista aikataulua. Yllättävänkin nopeasti sain villasukat aikaiseksi, vain kuukausi joulusta. Lankana mustissa sukissa on Gjestalin Janne -lanka. 

Metsästäjän uudet värit

Metsästäjä-isäni laittoi entiset punaiset hirvikamppeet syrjään ja osti uusien vaatimusten mukaiset silmiäkirvelevän oranssit tilalle. No minäpä tuosta uudesta vaatimuksesta sitten innoistuin ja löysin kirkkaan oranssia lankaa (Red Heart Denver) ja tekaisin isukille pipon. Pipo oli niin tylsä pelkkänä oranssina, että silmukoita jäljitellen ompelin siihen hirven kuvan. Hirvi löytyi ravelrystä. 

Pipon ohje on omasta päästä. Silmukoita loin 114 ja ensin tein n. 4 cm 2o2n. Sen jälkeen sileää neuletta niin että kokonaispituus oli n. 16cm, jonka jälkeen aloitin melko epämääräisen kavennuksen jollakin ihme logiikalla, että siitä en oikein osaa sanoa mitään, muuta kuin tasaisin väliajoin 2o yhteen ja saatoinpa tehdä aina välikerroksen ilman kavennuksia. Lopuksi sitten tein koko ajan 2o yhteen, kunnes oli sen verran silmukoita puikoilla (ehkä yhteensä 5), että pystyi vetämään ne sumppuun ja päättelemään työn. No ihan hauska siitä tuli, toivottavasti myös sopiva. Vaikka vien tämän vasta isänpäivälahjaksi, niin luulen ettei lahjan saaja juurikaan blogissani surffaa. :)

Väri ei pääse ihan oikeuksiinsa, mutta on se kirkas

Lisäys: tässä vielä linkki videoon, jossa opetetaan silmukoiden jäljittelytekniikat.

Henkii Cousteauta

Olen aina ajatellut, että Jacques Cousteau -pipon juju on sen päättely, mutta nyt aloinkin epäillä teoriaani. Onko juttu sittenkin niin, että Cousteau -pipon pitäisi aina olla punainen? No, tämä pipo ei ole punainen eikä näin raitaisessa pipossa päättelykään oikein pääse oikeuksiinsa. Silti tämä on Jacques Cousteaun hengessä tehty pipo Ananan ohjetta mukaellen. 

Olenko muuten kertonut millaisen mahtavan ostoksen tein tässä taannoin? Kerronpa nyt, eli ostin Facebookin kirpparilta eräältä naiselta kuudet pyöröpuikot eri koossa ja eri pituuksissa vain 13€:lla. Ai vitsit mä olin tyytyväinen! Koot oli 3-4 sekä yhdet 7 nron pyöröt. Tämän pipon tein 3,5 koon 40cm pyöröpuikoilla ja voi sentään kuinka pyöröillä onkaan helppo puikotella menemään. Tässä työssä käytin heti joululahjaksi saamiani silmukkamerkkejä, jotka osoittautuivat tosi käteviksi kerroksen vaihtumiskohdassa ja silloin kun aletaan kavennella. Tietenkin kun silmukat alkoivat vähetä vaihdoin sukkapuikkoihin. Tällaista jälkeä tuli ja ukko-parka kuvattavana. 

Lankana Novitan 7 veljestä raita. 

Etsi kuvasta silmukkamerkki. 

Mukavaa loppiaista! 

Hemmotteluja

Vielä tämän vuoden puolella ehdin laittaa kuvia joululahjoista mitä minä sain. Itsetehtyjä tietenkin, ihania!

Ihailin syksyllä Rustoopuorissa lenkkialpakasta tehtyä torkkupeittoa, joka oli ihanan pehmeä ja kevyt. Kuinka ollakaan sellainen paljastui pukinkontista. Äitini oli muistanut, että olin peittoon ihastunut ja tehnyt sellaisen minulle. Se on juuri niin pehmeä ja kevyt kuin miltä putiikissa näytti. Kuljetan sitä mukanani kuin Jaska Jokusen Eppu riepuaan. Lenkkialpakkakeriä tähän on kulunut kolme kappaletta, jokaista väriä yksi. Peitto on tehty ainaoikein kuuden numeron puikoilla. 

Kirsiltä sain silmukkamerkkejä, jotka ovat jo olleet käytössä tehdessäni pipoa pyöröpuikoilla. Niillä on todella kätevä merkitä mm. kavennuskohdat. Ne on söpiksiä! 

Anoppini Tuula oli toteuttanut toiveeni ja tehnyt Novitan talvinumerosta minulle pipon. Poikkeuksena lehden ohjeeseen toivoin mustaa pohjaa ja sen myös sain, jee! Pipo on ihanan lämmin ja korviin saa extralämpöä myös siten, että kääntää läpät sisäänpäin. Tuula oli myös tehnyt lämpimästä reumalangasta ohuet sukat. Ne tulivat samassa paketissa jalkojenhoitosetin kanssa. Sukat ovat olleet ahkerassa käytössä hoidettujen ja rasvattujen jalkojen lämmikkeenä. 

Suuret kiitokset käsitöiden ihmenaisille!

Hirveen punaista

Tein viime jouluksi isälleni ja veljelleni lahjaksi metsästyspipot. Molemmat ovat kovia metsämiehiä ja metsästyksessähän tärkein juttu on punainen nuttu.

Lankana käytin punaista 7 veljestä sekä vihreänkirjavaa Nalle Colori –lankaa, jota ei enää taida olla myynnissäkään. Näillä langoillahan on eri puikkosuositukset, mutta olen niin laiska, että en jaksa välillä vaihdella puikkoja. Kompromissina tein pipon 3,5 nron sukkapuikoilla. 

Jahtimiehen päätä lämmittää

Tämän mallin löysin jostain silloin vuosi takaperin, mutta nyt en todellakaan muista mistä. Olen myös soveltanut joitakin ohjeita yhteen, joten tässäkin saattaa olla useamman pipon mallit pohjana.  

Tutkailin pipoa ja olen tehnyt sen seuraavalla tavalla:

Loin 120 silmukkaa, 30 s/puikko. Ensin neuloin vihreällä langalla n. 5 cm 1o 1n, siten että oikein neulottu silmukka neulotaankin takakautta oikein eli nappaat vasemman puolen puikolta silmukan takapuolelta ja neulot sen kuten neuloisit oikean silmukan. Vielä siis selvennyksenä, että et otakaan silmukkaa etupuolelta kuten yleensä vaan puikon takaa (ks. kuva alla).

Vaihdoin punaiseen lankaan ja neuloin noin 12cm 1o takakautta ja 2 n. Näet pipokuvassa kuinka tuo takakautta oikein neulottu silmukka on enemmän kohollaan kuin normaali oikein neulottu silmukka. Tämä onkin mallin juju. Voit toki tehdä oikeat silmukat tavallisestikin.    

Kun pipoa oli tehtynä yhteensä 17 cm, oli ensimmäisen kavennuskerroksen vuoro. Kavensin siten, että neuloin jokaiset nurjat silmukat nurin yhteen = 80 silmukkaa. Tällöin puikoilla on koko kerros 1o (takakautta) ja 1n, näitä tein neljä kerrosta. Seuraavalla kerroksella neuloin koko kerroksen 2 s oikein yhteen = 40s  ja tämän kerroksen sekä tästä eteen päin tein oikeat silmukat normaalilla tavalla etukautta. Neuloin väliin 4 krs pelkkää oikeaa (=sileä neule). Neuloin jälleen koko kerroksen ajan 2 s oikein yhteen = 20s ja väliin 4 krs sileää neuletta. Neuloin vielä koko kerroksen ajan 2 s oikein yhteen ja katkaisin langan. Pujottelin langan loppujen 10 s läpi, kiristin ja päättelin hyvin työn nurjalla puolella.

takakautta oikein neulottu silmukka

Pipo päässä kevätsäässä

Suklaapatukoiden kaupanpäällisiksi saatu Nutcase –pipo alkoi olla jo tiensä päässä, joten avopuolison pyynnöstä piti ryhtyä tekemään uutta pipoa näin kevään kynnyksellä.

Syntyi siis ihan perusmyssy, mutta ei sentään villalangasta vaan vähän kevyemmästä akryylistä.

Mitta, apulanka, sakset ja kahvia. Näillä pääsee pitkälle.

Loin 134 silmukkaa Red Heart Denver –langasta nron 3 pyöröpuikoille. Neuloin ensin jonkun matkaa jälleen kerran joustinneuletta (1o, 1n) ja sen jälkeen monen monta puuduttavaa kerrosta pelkkää oikeaa. Kun pipo oli n. 17 cm korkea, aloitin kavennukset. Tuolloin myös vaihdoin pyöröpuikot sukkapuikkoihin. Merkitsin tasavälein seitsemän merkkilankaa, joiden molemmin puolin kavensin. Aina ennen merkkilankaa ylivetokavennus ja merkkilangan jälkeen 2o yhteen. Näitä toistelin joka toinen kerros, välikerrokset neuloen oikeaa. Kun jokaisella puikolla oli jäljellä n. 18 silmukkaa, neuloin koko kerroksen 2o yhteen ja seuraavan kerroksen oikein.  Näitä kahta kerrosta toistelin niin kauan, kunnes joka puikolla oli jäljellä enää 2 silmukkaa. Katkaisin langan ja pujottelin sen loppujen silmukoiden läpi. Kiristys ja päättely = pipo valmis!

ps. Hyvää naistenpäivää! 

Pipo piponen

Varoitus Elnalle: jos haluat säilyttää jännityksen, niin älä lue tätä. :)

Sain valmiiksi ystävälleni Elnalle pipon kiitoksena marraskuisesta elokuvanautinnosta. Hän on toivonut joskus vuosi sitten turkoosia pipoa ja langatkin minulla on ollut jo lähes yhtä kauan. Pistän siis paketin postiin ja matkalle kohti Helsinkiä.

Pipon malli on Novitalta hieman mukaellen tehty. Lankana käytin SandnesGarnin Alfaa, jonka vyötteessä oli suositeltu nron 7 puikkoja. Aloitin tekemisen niillä, mutta piposta tuli mielestäni niin harva, että Elna -raukan pää paleltuisi talven pakkasissa. Neuloin pipon 4,5 sukkapuikoilla ja loin yhteensä 76 silmukkaa.  Aluksi neuloin joustinneuletta (1o 1n) noin 6 cm.  Sen jälkeen Novitan mallin mukaan joka toinen kerros joustinneuletta ja joka toinen oikein. Kun pipon pituus oli n. 25 cm neuloin koko kerroksen 2 o yhteen, sen jälkeen yhden välikerroksen oikein ja jälleen koko kerroksen 2o yhteen.  Sitten katkaisin langan ja pujotin sen loppujen silmukoiden läpi. Kiristin ja päättelin hyvin. 

Lisää neulomisjuttuja ensi vuonna. Hyvää uutta vuotta!