Turhautumisia

Olen saanut neulottua jonkin verran, vaikka nyt loppuraskaudesta, kun vähäsen turvottaa, tuppaavat nuo sormenpäät puutumaan melkoisesti. Välillä kun ravistelee ja jumppaa käsiä, niin taas pystyy pari kierrosta tekemään. Vauvalle olen tekemässä merinovillaista neuletakkia, mutta tässä ennen sen valmistumista tein parit lahjat. 
Tennarisukat menevät kaverilleni, joka halusi ehdottomasti samanlaiset, kun hän näki avopuolisoni vastaavanlaiset sukat, jotka mieheni äiti teki joululahjaksi. Tennarisukkien ohje löytyy Novitan sukkalehdestä, joka ilmestyi loppuvuodesta. 

Neuloin peruslapaset 1-vuotiaalle. Tein niistä peukalokiilattomat. En tiedä yhtään ovatko ne käteen sopivat ja ovatko peukalot oikealla kohdallaan. Jotenkin on niin hankala löytää netistä sellaista selkeää ohjetta siitä, että kuinka paljon neulon lapasia, ennenkuin teen peukalon paikan. Joka puolelta löytyy vain ohje: "kun olet neulonut sileää peukalon tyveen saakka, tee peukaloa varten aukko jne..." Mistä tiedän missä kohtaa se peukalon tyvi on, kun teen lahjaksi ja lahjan saajan käsi on parinkymmenen kilometrin päässä? Eikä sitten viitsi soittaa ja pyytää mammaa mittaamaan lapsosen käsi. Ja sitten kun neuloo/kutoo sukkia ja ohjeessa lukee: "kun pikkuvarvas peittyy, aloita kavennukset". Taas törmään samaan ongelmaan: mistä tiedän koska se pikkuvarvas peittyy, kun teen jollekin toiselle kuin itselle niitä sukkia? Huoh. Hei te ihmiset, antakaapas hyviä vinkkejä tähän ongelmaan! 

Palmikoiden neitsytmatka

Joulu, säältään niin tumma ja synkkä, oli tunnelmaltaan lämmin ja mukava. 

Tässä esittelen muutamat neulomani joululahjat. Palmikkokaulurin ja pipon mallit ovat omasta päästä, sukat löytyvät Novitan nettisivuilta.

Ystäväni on toivonut jo vuosi takaperin pitkiä villasukkia ja tämä oli oikeastaan ensimmäinen kerta kun neuloin aikuiselle villasukat ja myös aivan ensimmäinen kerta ikinä, kun neuloin palmikoita. Siihen nähden melko hyvin onnistuneet villasukat sain aikaiseksi. Toki näiden kanssa kaikki ei mennyt niinkuin Strömsössä tai muussakaan käsityöohjelmassa. Kuvista näkyy, että violetti lankani loppuikin ihan täpärästi kesken, joten jouduin jonkin verran purkamaan valmista sukkaa, että saisin samanlaiset kärjet. Sainpa kuitenkin nämä postiin matkaan ja perillekin ennen joulua. Mukana meni myös ystäväni tyttärelle "korvapipo", joka on neulottu pelkkänä putkilona (1o 1n) ja sitten lopuksi toinen pää ommeltu kiinni. Lankana tuossa Novitan Teddy ja puikkoina nro 7 sukkapuikot. 

Palmikkokauluri on tehty Novitan Tempo -langasta, puikkoina 8 numeroiset. Loin 24 silmukkaa ja neuloin kaulurin tasona = 12n 3o 2n 3o ja 4n (työn nurjalla puolella päinvastoin).  Joka 11 krs tein palmikon eli nostin nuo 3 oikeaa silmukkaa ja 1 nurjan silmukan neulomatta erilliselle puikolle työn eteen. Neuloin työstä seuraavat silmukat 3oikein ja 1 nurin, neuloin nostamani silmukat 1n, 3o ja sitten jatkoin normaaliin tapaan. En osaa sanoa kuinka pitkästi neuloin tuota kaulaliinaa, välillä mittailin omaan kaulaan ja sitten kun tuntui että pituus on riittävä, päättelin työn. Kastelin työn ja levittelin sen kuivumaan nuppineulojen avulla pyyhkeen päälle. Vielä sitä piti silittää kostean kankaan läpi, että pysyisi edes vähän rullautumatta. Ompelin kiinni pari nappia ja muutenkin ompelin työtä vähän kiinni toisiinsa, että se pysyy nätisti aloillaan.

Lohenpunaista

Viime viikonloppuna olimme tapaamassa ystäviämme ja heidän ihania lapsiaan. Likkalapset saivat pupunsa ja porukan pienin sai lämpimiä asusteita. Samalla tuli puheeksi kuinka edelliset tekemäni villasukat ovat alkaneet jäädä pieniksi 1,5v. lapsoselle. Siinäpä sitten kyläilyreissun lomassa aloin neuloa lainalangoilla ja -puikoilla uusia villiksiä. Ensimmäisen sukan sain valmiiksi samana iltana, mutta toisen tekeminen hieman tihkaisi kuluneella viikolla. Sain sen tehtyä vasta tänä viikonloppuna junaillessani. En ole junalla matkustamisen ystävä, mutta käsityöt tekevät siitäkin siedettävämpää.