Ollaan viime aikoina pelattu koko perheen kera Nintendo Wiitä. Hämmästyin kuinka nopeasti tuo Poikaanen (kohta jo 4v.) oppi käyttämään ohjainta ja saamaan ihan huipputuloksia! Wii-keilailussa ja -frisbeen heitossa Poikaanen saa parempia tuloksia kuin minä. Hauskaa ajanvietettä koko perheen kera.
Nintendo Wiin kautta on mieheni pelannut myös Supermariota ja siitä sainkin idean näihin sukkiin. Pinterest -aarreaitta antoi minulle hetkessä mallin Marion ja Luigin profiileihin. Kuviot tein silmukoita jäljitellen jälkikäteen. Aika hauskat veijarit, mutta lähempää tarkastelua he eivät siedä, hih!
Arvonta suoritettu ja onni suosi Minnaa. Lähetin sinulle sähköpostia!
Kiitokset kaikille onnittelijoille ja arvontaan osallistuneille! Kommenttejanne oli mukava lukea. =)
Mukavaa tätä vuotta, ihmiset!
Blogini vuosipäivä meni ohitse, etten edes huomannut. Viisi vuotta bloggailua tuli täyteen. Juhlistankin nyt blogini puolivuosikymmentä arvonnalla!
Arvottavana on kaksi kerää ruskeaa SMC Violena puuvillalankakerää sekä koon 4 metallipuikot.
Langan tarkemmat tiedot:
Hienostunut, himmeästi kiiltävä puuvilla-/modaalisekoite
50% puuvilla, 50% modaali
50g = n. 100m
puikot nro 4 - 4,5
30° hienopesu
neuletiheys 21 s x 29 krs = 10 x 10 cm
Arvontaan voit osallistua kommentoimalla tähän kirjoitukseen.
Arvonta suoritetaan 10.1.2016.
Joskus kerroin blogissani kuinka liityin Marttoihin ja tuunailin marttaillassa korun. Riehaannuin marttailusta niin, että tulin valituksi Koreiden Marttojen puheenjohtajaksi viime vuodeksi. Me järjestimme monenlaisia tapahtumia, joista mieleenpainuvin oli viime huhtikuussa vaatteidenvaihtotapahtuma. Se oli varsinainen hyvän mielen tapahtuma, johon ihmiset saivat tuoda vaatteita ja viedä pois niin paljon kuin halusivat. Ihan ilmaiseksi.
Loppuvuonna järjestimme muutamat askarteluillat ja minäkin opin tekemään jotain kahvipusseista. Kahvipusseista tehty pannunalunen oli helppo tehdä. Ekologisuus on mielestäni se juttu miksi pidän tyhjien kahvipussien hyödyntämisestä. Ehkä nuo kahvipussijutut ei ihan kaikkeen sisustukseen sovi kirjavuudeltaan, mutta käteviä ovat. Jotenkin kun keksisi tuunata niitä vielä; maalata tai päällystää kankaalla tms. Täytyy ehkä viettää tovi jos toinenkin selailemalla ideoita eri blogeista.
Jaahas, joulu on kohta. Tänään satoi täällä Seinäjoellakin ekan kerran lunta. Poikaasen kanssa yritettiin napata lumihiutaleita kielen päälle ja haaveiltiin isosta lumikasasta, joka tuohon meidän kadun päähän talvisin lykitään.
Tässä esittelen viime vuoden joululahjan. Juttu menee siis niin, että annoin joululahjaksi kavereillemme lahjakortit lapasiin, heidän itse toivomillaan väreillä ja kuoseilla. Keväällä jossain vaiheessa kaveriparikuntamme naispuolinen henkilö kysyi saako lahjakortilla lunastaa villasukat ja onnistuisiko siksak-raitaiset. No iliman muuta! Nopeasti löytyi inspiraatiokuvakin ja jopa siksak-malli, mutta sitten sukat jäi odottamaan. Ne odotti kesän yli (eihän nyt kesällä villasukkia tarvi, tai noh, viime kesänä olis kyllä tarvinnut...) ja syksykin saapui. Ajatelkaas, että oikein eilen sain ne tehtyä. Eihän tuo malli vaikea ole, että itse sukkien tekoon meni varmaan muutama päivä, mutta miten voi olla, että neulomisinto on välillä ollut ihan hukassa? En käsitä. Näiden sukkien myötä sain kyllä intoa vähän takaisin.
Olin tekemässä vahvistettua perinteistä kantapäätä, mutta ne penteleen ylimääräiset silmukat ja kiilakavennukset aiheutti sen, ettei siksak olisi sen jälkeen ollut mikään siksak, vaan lähinnä sekoraitaa... Niinpä purin sen ja tein tiimalasin, joka tietenkin jätti valtavan reiän, kun ennen pidennettyjen kerroksien aloittamista ei voinut kiertää koko työtä tuolla turkoosilla värillä. Lanka piti siis katkaista ja aloittaa nelospuikolta tekemään pidennetyt kerrokset. Mutta aivan hyvin sain sitten lopuksi ommeltua reiät umpeen, eikä nyt enää huomaa mitään! Näistä tuli ihan nätit.
Tuntuu, että olen kirjoittanut niin paljon viime aikoina, ettei oikein synny tänne blogiin mitään.
Eilen kirjoittelin opintoihin liittyen myöhään yöhön saakka. Jotenkin kirjoittamiseen löytyy aika vasta sitten, kun Poikaanen on käynyt unten maille. Kohta opinnot on loppuun suoritettu, eikä tarvitse niistä enää murhetta kantaa. Sitten aloitan todenteolla pukinkonttiin neulomisen ( + kaiken muun keskeneräisen teon...). Elän selkeästi tällä hetkellä "sitten kun"-aikaa.
Nyt löytyi blogikirjoittamiselle aikaa. Meidän keittiössä on meneillään leipomisleikit. Poikaanen tekee vedestä ja vessapaperista mössöä, jota jakaa tasaisesti jääpalamuotteihin. Sotkua vähän syntyy, mutta ei haittaa.
Pienelle tulevalle kummipojallemme tein vauvan myssyn ja tumput. Sinikirjava lanka on regian vauvalankaa, jota neuloin kolmosen puikoilla. Tosi ohutta lankaa, jos neuloisin löysempää niin puikkokoko olisi ollut varmaankin 2,5.
Huhtikuussa Poikaasen kummisetä juhli syntymäpäiviään ja aloitin hyvissä ajoin maaliskuussa tekemään hänelle vähän erikoisempia villasukkia. Nooo, meni huhtikuu ja tuli kesä ja tein välissä jo yhdet pöllösukatkin Poikaasen kummitädille. Silloin toki kummisetä sai jo kokeilla sukkiaan, kun en ollut yhtään varma niiden koosta tai istuvuudesta. Onneksi ne oli sopivat. Toisen villasukan tekeminen vain kesti ja kesti, mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni ja tein ne valmiiksi. Melkoisen paljon viimeistelytöitä oli näissä, mutta tulipa valmiiksi. Huh!
Haisukkien ohje on Facebookin Voihan villasukka! -ryhmästä napattu. Ilmeisesti ohje löytyy Ravelrystäkin, kai maksullisena. Lankana näissä 7 veljestä ja 3,5mm puikot. Reunan virkkaukset tein 2,5mm koukulla. Sukat aloitetaan kärjestä. Sekin oli tyyli jota kokeilin ensimmäistä kertaa. Ihan näppärää ja yksinkertaista, hyvä niin.
 |
| Taistelevat fisut |
 |
| Jaws! |
Se on kuulkaa ihmiset ollut viimeksi aprillipäivä, kun olen mitään blogiini päivittänyt. Jestas, kun aika kuluu nopeasti! Tämä kesä on jo kohta mennyt, vaikka edelleen tuntuu keväältä.
Olen pikkuhiljaa innostunut puutarhahommista. Se on ollut vähän kuin pakon sanelemaa näin omakotitaloasujana. Kasvuston runsaudesta huolimatta itsekin keväällä kylvettiin hyötykasveja yrttilaatikoihin. Punasipulit eivät ole kasvaneet nimeksikään, mutta punajuuri ja porkkana vähän. Salaateista ja yrteistä olemme nostaneet satoa jo paljon keittiön tarpeiden mukaan. Amppelimansikat ovat kadonneet Poikaasen suuhun, samoin kuin tähän mennessä kypsyneet minitomaatit. Perunat alkavat varmaan näillä näppäimillä olla nostokunnossa.
Jonkun sortin raunioyrttiä yritin suitsia eilen, kun se oli vähän villiintynyt leviämään naapurin puolelle. Puska on meidän ja naapurin rajalla, enkä aiemmin oikein tiennyt kenen puska on kyseessä, mutta meidänhän se oli. Sitä pitää ensi kesänä muistaa tarkkailla ja hillitä sen villiintymistä.
Tämä olisi ollut ihanteellinen kesä neulomiseen. Eipä olisi ollut hikiset kädet. Hävettävän vähän olen mitään puikotellut koko kevään ja kesän aikana, mutta sitäkin enemmän on kesken kaikenlaista + pitkä to do -lista. Vähän ehkä ahdistaa tekemättömät työt ja käyttämättömät langat...
Noh, onpas sentään yhdet sukat tehty. Nämä ovat menossa suomalaisen miehen kanssa naimisiin menneelle brasiliattarelle. Mallin inspiraationa toimi Jonna Hietalan Kerällä -kirjan Raitasukat. Kiva tapa tehdä raitaa. Näissä myös pysyi mielenkiinto yllä, kun piti olla tarkkana kerroksien laskussa.
