Korukori

Yhtäkkiä pyykkiä kuivamaan ripustaessani sain idean. Katselin siinä touhutessani kylppärin allastasoa ja siinä makaavia korujani ja mietin, että pitäisi ostaa koruilleni joku pieni kori jossa niitä voisi säilyttää. Kyseiset rannekorut, sormus ja korvikset kun ovat minulla käytössä päivisin töissä ja heti kun saavun kotiin, riisun koristeet yltäni ja siinä ne sitten illat lojuvat. Sitten mietin oikein todenteolla asiaa ja toruin itseäni: miksi pitäisi ostaa kun voi tehdä itse! 

Tuosta ajatuksesta inspiroituneena kaivoin virkatusta matosta jääneet kuteenloput esille ja virkkasin hetkessä pikkukorukorin. Varsinaista ohjetta en mistään hakenut, vaan aloin vain tehdä. Aloitukseen tein 4 ketjusilmukkaa, jotka piilosilmukalla tein ympyräksi. Ympyrään virkkasin kiinteitä silmukoita sen verran kuin tiiviisti mahtui, ehkä noin seitsemän. Kokeilin ja purin aina kiinteiden silmukoiden lisäystä vähän sen mukaan kuinka kupille työ meni. Jos kovinkin kupitti, niin silloin piti useammassa välissä virkata 2 kiinteää silmukkaa yhteen silmukkaan jne. Korin pohjaan tuli noin viisi kerrosta ja korin reunaan neljä. Se oli siinä, ihan näpsäkkä kori tuli!

Kylvöaika

Laitoimme yrtit itämään nyt hyvissä ajoin, näin kun vertaan edellisiin vuosiin. Lapsityövoimaa käytimme surutta hyväksi. Lapion ja mustan mullan kanssa touhuaminen tuntui olevan Poikaaselle mieluisaa puuhaa. Ensimmäisestä kuvasta huomaa kuinka legoleikit jäi kesken, kun alettiin valmistella kylvöpuuhia. Tuosta kylvämisestä kun Poikaaselle sanottiin, niin hän tuumasi, että "mennään saunaan". Siinä sitten yritimme selittää kylvämisen ja kylpemisen eroa. 

Skyr-rahkapurkeissa kasvaa nyt uusi elämä. On tilliä, persiljaa, basilikaa, pinaattia ja chiliä. Katsotaan satoa sitten kesemmällä. 

Matkailua

Oi voi, aika vain kuluu enkä ole yhtään päivittänyt blogiani! En ole oikeastaan saanut juuri mitään käsitöitä valmiiksikaan. Viime viikonloppuna sain sentään jonkinlaisen intopiikin käsitöihin kun anoppilassa tein valmiiksi lämpimän villaisen kaulatuubin, sitä kun juuri tähän aikaan vuodesta tarvitaan... ;) 
Tein myös kaverille mustat virkatut korvikset, samanlaiset kuin tässä aikaisemmassa kirjoituksessani.  

Kaikkea muuta on tullut touhuttua. Aloitin opiskelun, jota suoritan töiden ohella ja maaliskuussa teimme reissun Lontooseen. Ohessa fiilistelykuvia matkaltamme. 

Notting Hill

Muumikauppa Covent Gardenissa

Ihana kaupunki, kerta kaikkiaan ihana!

Neulojien yö

Oletteko kuulleet sellaisesta tapahtumasta kuin Neulojien yö? Tapahtumassa on mukana useita netin lanka- ja neulekauppoja ja heillä on tuona aikana monia tarjouksia ja melko usein toimitukset ilman postikuluja. Tarkempaa tietoa löytyy facebookista ja osoitteesta neulojat.com. 

Neulojien yö järjestettiin viime viikonloppuna ja tilasin Lankakauppa Kerästä kaksi kerää Isager -lankaa sekä mielettömän hienot Koti meidän -sukkapuikonpidikkeet. Ne valmistetaan Kangasalla, Punalan verstaassa ja ovat kotimaista käsityötä parhaimmillaan. Pidikkeiden avulla puikot pysyvät mukana kassissa siististi, eikä ole pelkoa että silmukat tippuvat. 

Palikoiden välissä on kuminauha,
 joka pitää puikot napakasti paikoillaan. 

ps. tänään postissa tuli myös uusi objektiivi kameraan. Tykkään!

TSI!

Muutto takaisin kotiin on suoritettu onnistuneesti ja tavaratkin alkavat pikkuhiljaa löytää vanhan tai uuden paikan. Jotain uutta pintojen lisäksi piti saada, siksipä myin vanhan telkkaritason ja toteutimme tee-se-itse version. Ihastuin tuohon ajatukseen työkaverini luona vieraillessani ja ihan röyhkeästi kopioin meille samanlaisen. Lecaharkot ovat jotenkin mukavan "rough" ja sopivat yhteen tekniikan kanssa. Tykkään kovasti!

ps. hieman kodikkuutta toi kukkakimppu,
 joka asettui telkkarin viekkuun kuvaushetken jälkeen

Maalia ja tahtotilaa

Kirjoitin syksyllä siitä kuinka asunnossamme on ollut vesivahinko ja olemme muuttaneet väliaikaiskämppään remontin ajaksi. Tuo remonttihässäkkä on ollut syypäänä pienoiseen blogihiljaisuuteen ja myös siihen, etten ole juurikaan saanut käsitöitä edes tehtyä. Nyt kylpyhuoneemme on valmis ja seinät on saaneet ylleen maalia. Tänään asennetaan uutta lattiaa ja pikkuhiljaa alkaa olla takaisinmuuton paikka. Ensin aikomuksenani on tehdä suuuuuuri inventaario ja viedä kierrätykseen kaikki tavara mistä vähääkään tiedän, ettemme tule sitä tarvitsemaan. Nyt on päällänsä oikeanlainen tahtotila tavaroiden karsimiseen! Lankoihin ei tietenkään kosketa, vaan niille katsotaan arvoisensa paikka ;). 

Ohessa kuvakavalkadi, hieman huonolaatuisia tuppaavat olemaan, kun kännykällä räpsäisin.

Olohuone odottaa lattiaa ja maalattu ikkunakappa pääsyä
omalle paikalleen.

Kaappien ilme muuttui kun puunväriset "ylä- ja alatunnisteet" peittyivät
valkoiseen maaliin. Vetimet vielä vaihdetaan metallisiksi. 

Poikaanen pääsi työntouhuun. =)

Kaunis uusi lattia. Lov it!

Kolme vuotta bloggailua

Eilen tuli kolme vuotta siitä kun perustin blogini. En edes muistanut koko asiaa, paitsi nyt kun aloin kirjoittamaan. Tuo 28.12. on myös toisenlainen merkkipäivä, rakkaan mummuni kuolinpäivä ja siitäkin on nyt neljä vuotta. Aika juoksee vinhaa vauhtia, on se vain merkillistä. 

Neuloin muutamia joululahjojakin, mutta unohdin aivan kuvata ne. Ehkäpä johtuu siitä, että ne lensivät kiireesti suoraan pukinkonttiin kun viimeinenkin langanpäättely oli tehty. Olen näissä käsityöasioissa sellainen viimetingan ihminen, hih! 

Poikaanen ja me vanhemmatkin saimme joululahjaksi itsetehtyä; sukkia, pipoja ja lapasia. Ihania pehmoisia paketteja! Joulupukki muisti minua käsityöaiheisella kirjalla: Mags Kandisin Rakkaudella tehty. Siinä on kivoja lahjaideoita, kuten kannessa olevat huovutetut sydämet. Tänään ostin Keskisen alennusmyynnistä Debbie Blissin kirjan Ihanat neulelahjat, no, lähinnä siksi, että sai niin halvalla! Sitä pikaisesti selatessani laitoin merkille muutaman kivan ohjeen. Kyllä nyt pitäisi olla ideoita, jos jollekin pitää lahjaa miettiä. 

Heti aattoiltana aloitin tekemään itselleni tuubihuivia Novitan Huurre -langasta. Se on ihanan pehmoista, vaikkakin hieman takkuista neuloa. Melkein viikon työ oli tauolla, kun pahaksi onneksi pyöröpuikon vaihtopää katkesi. Onneksi äidiltäni löytyi samaa kokoa oleva puikonpää. Jos olet tarkkanäköinen niin huomaat kuvasta, että toinen päistä on kulmikas ja toinen pyöreä.