Neulottukin on

Joulu oli ja meni. Joitakin juttuja kerkesin jopa tehdä joululahjaksi. Työkavereitani muistin lämpöisillä paketeilla. Pipoon sain idean Jonna Hietalan Kerällä -kirjasta. Pipossa ei tarvi tehdä loppukavennuksia, vaan lopuksi lanka pujotellaan kaikkien silmukoiden läpi ja silmukat kiristetään suppuun. Kätevää. Ruskeat sukat vaaleilla tehosteilla tein 7 veljestä- ja Jussi-langoista. Näköjään kuvassa ovat vähän hassun näköiset, mutta ihan ok:t luonnossa. Tiimalasikantapäätä ei oikein voi tehdä eri värillä vaan väri ulottuu aina myös kantapään etupuolelle. 

Veljelleni en kiireessä ehtinyt jouluksi sukkia tehdä, joten annoin joululahjaksi lahjakortin. Hän sai valita joko sukat tai lapaset haluamassaan värissä. Hän halusi mustat villasukat. Lahjakortin lunastukseen pyysin maltillista aikataulua. Yllättävänkin nopeasti sain villasukat aikaiseksi, vain kuukausi joulusta. Lankana mustissa sukissa on Gjestalin Janne -lanka. 

Vielä remontista

Useita kuukausia sitten, kun suunnittelin innokkaana sisustusta uuteen kotiimme, hain vähän joka puolelta inspraatiota, kuvia ja aiheita.
Selailin tässä taannoin kännykkäni kuvia, joita olin napsinut sisutuslehdistä ja huomasin, että muutama juttu on jo toteutettuna talossamme. On vielä toteuttamattomiakin juttuja, jotka nyt kypsyvät hiljalleen.

Tässä pieni kuvakollaasi, jossa näkyy sekä inspiraatiokuva että toteutuma.

Inspiraatiokuva sisustuslehdestä

Toteuma keittiössä

Hommasin lokakuussa Seinäjoen käsityömessuilta paperinarua ajatuksena tehdä itse pallukat, joiden sisälle laittaisin ledvalo-nauhat. Ihan vielä en ole alkanut ilmapalloja puhallella ja kieputella paperinarua niiden ympärille... Jos nyt talven ajan nuo Ikean tähtöset ajaisivat tämän asian, jotka muuten kuvassa näyttävät melkoiselta sotkukasalta, hahaa!

Inspiraatiokuva sisustuslehdestä

Toteuma makkarissa

Makuuhuoneen lampun halusin olevan ihkua bling blingiä (ja mahdollisimman paljon pölyä keräävää).  Olen tykästynyt kattomme tummaan kruunuun.


Seiniemme värimaailma vahvistui tämän Modernisti kodikas -blogikirjoituksen myötä. Pääsin näkemään tuota Teknoksen värimaailmaa livenäkin, kun työkaverini oli maalannut ihanan asuntonsa pari seinää tuolla Teknoksen pari astetta tummemmalla harmaalla maalilla. Väri näytti tosi kauniilta luonnossa ja vielä kun lueskelin Modernisti kodikas -blogia vahvistui ajatus nimenomaan näistä Teknoksen väreistä: NCS S 1500-N ja astetta tummemmasta NCS S 2000- N.

Keittiö, kodin sydän

Keittiön remontoiminen alkoi tosiaan kaappien ovien viemisellä maalattavaksi. Ne olivat alkujaan siis puunväriset, kuten kuvista näkyy.  Tarkoituksena oli saada valkoiset ovet keittiöön. Ihan siihen saakka, kunnes ovet tulivat maalattuina takaisin, mietitytti kuinka ne sopivat puunvärisiin runkoihin. Mielestäni lopputulos on kuitenkin hyvä ja kaunis. 

Olin katsellut netistä uusia vetimiä keittiöön, kun ne vanhat olivat tummat keskiosaltaan ja reunoissa oli kultapalat. Kulta ei kuulu suosikkiväreihini. Kuitenkin tuo ajatus vetimistä vähän jäi kun oli kaikenlaista muuta hommaa. Sitten yks kaks autossa sain ajatuksen, että entä jos antaisi niille vanhoille vetimille mahdollisuuden ja maalaisi ne sprayllä mattamustaksi. Testasin yhteen maalausta ja se näytti ihan ok:lta. No aloin hioa vetimien keskiosia ja noita pieniä kultaisia osia, kunnes huomasin, että yksistään nuo keskiosat hiottuina näyttävät aika hyvältä. Kävin kokeilemassa sopiiko ne ovien olemassaoleviin ruuvinreikiin ja sopihan ne. Ne olikin sitten siinä, vain hiotut vanhat vetimet. Säästyi euroja ja aikaa. 

Toisena vaiheena aloitimme olohuoneen ja keittiön välisen seinän kaatamisen, josta laitoinkin kuvaa jo aiemmin. Samalla tehtiin myös uutta valaistusta keittiöön. Sähkömiestuttumme suositteli lednauhoja ja päädyimmekin vetämään niitä sekä kaappien ylle että alle. Näyttävät muuten tosi hyvältä! 

Kolmas vaihe oli vaaleanoranssien kaakeleiden maalaus valkoisella Ronseal -kaakelimaalilla. Luin tuosta kaakelimaalauksestan etukäteen paljon eri blogeista ja sain hyviä vinkkejä mm. RAW Desing Blogista. Pohjatyöt tein huolella ja maalaus sujuikin tosi hienosti. Maali oli melko valuvaista, mutta sitä pystyi hyvin paikkailemaan. Maalasin kaakelit pienellä telalla. Kokeilin sivellintä, mutta jälki ei ollut niin tasaista. 

Kun oli saanut maalauksen melkein loppuun huomasin kauhukseni että maali alkoi kuplia aika monesta kohdasta. Silloin kyllä iski paniikki. Rapsutin kuplineen maalin pois parhaani mukaan ja jatkoin maalausta 24h tunnin jälkeen. Olin pessyt maalikaukaloa aiemmin tärpätillä ja uskon sen olleen syy tähän kuplimiseen, sillä loppuvaiheessa maalia oli kaukalossa niin vähän, että varmaan tärpätti jotenkin irtosi kaukalosta. Se oli toki ehtinyt kuivaa muutaman päivän, mutta silti se kostuneena tuoksui vahvasti tärpätiltä. Kuivumisajan jälkeen (joka oli yli 24h) hioin varovasti tasaisemmaksi tuota kohtaa josta olin rapsuttanut maalin pois. Seuraavan maalikerroksen alku onnistui jälleen oikein hyvin, mutta kun tulin kohtaan jossa aiemmin oli tuota kuplintaa, niin maali alkoi jälleen kuplia joiltaki osin. Jälleen odotin seuraavaan päivään ja maalasin taas. Vihdoin maalaus onnistui, mutta minä kyllä tiedän kohdat joissa epätasaisuudet näkyy. Aluksi se haittasi, mutta ei nyt enää onneksi.  

Niin joo ja vielä viimeisin ongelma maalin kanssa oli se, kun jouduin suojaamaan ne maalarinteipillä maalatessani katkaistun seinän peitelistaa huonekalumaalilla. Siinä vaiheessa, kun vedin varovaisesti maalarinteippejä pois, niin jälleen tuossa helkkarin samassa kohdassa jäi aimo annos kaakelimaalia maalarinteippiin. Tuohon mennessä maali oli ehtinyt kuivaa jo kaksi viikkoa. Harmitti, joo kyllä! No sitten maalasin siihen kohtaan huonekalumaalilla pienen sutaisun ja on se nyt ihan ok, ehkä. Onneksi sattui olemaan niin, että huonekalumaali oli peittävää valkoista ja vieläpä samansävyistä kuin kaakelimaali. :P 

No niin, sepustuksen jälkeen mennään kuviin:

Tässä kuvassa keskiosa on jo mattamusta.
Alunperin se oli kiiltävä musta.

Hiotut vetimet näyttävät tältä

Tässä olohuoneen ja keittiön välinen
seinä alkuperäisenä

Nämä yllä olevat neljä kuvaa ovat ennen remonttia,
edellisten asukkaiden muuton ja pakkaushässäkän aikaan

Tasoille emme tehneet mitään, ne ovat ihan hyvät noin
Ai niin joo, valolistat puuttuu edelleen kaappien alta =)

Kaakeli on kyllä ihan kaunis maalattuna valkoisena 

Olohuoneesta päin ja kuvaaja näkyy ikkunassa ;)

Before and After

Tässä muutamia ennen ja jälkeen kuvia melkein samoista kohdista. Eteiseen vaihdoimme puunvärisen eteisliukuovikaapin tilalle valkoisen. Eteisen seinät on maalattu vaalealla harmaalla, Teknoksen sävyllä NCS S 1500-N, samoin olohuoneen muut seinät on samaa harmaata paitsi takkaa ympäröivät tiilit. Makuuhuoneessa oli aiemmin mustavalkoiset tapetit ja nyttemmin astetta tummemman harmaa Teknos NCS S 2000-N. 

Keittiössä olemme tehneet suurimmat muutokset, kuvat on tulossa  myöhemmin. 

ennen

jälkeen

ennen

jälkeen

ennen

jälkeen

ennen

jälkeen

Ostin korin miehelle,
eivätpähän vaatteet enää loju lattialla ;)

Oma koti, se kullan kallis

Täällä asutaan, omassa omakotitalossa. Huomenna tulee kolme viikkoa täyteen, kun olemme tässä kodissa nukkuneet. Eikös se siten aina mitata? 

Avaimet tosiaan saimme siinä syys- lokakuun vaihteessa. Aloitimme remontin viemällä keittiön puunväriset kaapinovet maalattavaksi. Sitten kaadoimme osan seinää keittiön ja olohuoneen väliltä. Kuvakollaasissa näkyy vaiheittain kuinka homma eteni. Hieman jännitysmomenttia toi se, ettei tiedetty miten seinän tolpat on kiinni katossa. Ne oli kuitenkin vain naulattu, joten ei tarvinnut kuin heilutella tolpat irti. Samalla tehtiin sähköhommia, vedettiin johdot tuon seinän välistä ja siirrettiin pistokkeiden paikkaa ym. Toki me emme tehneet sähköhommia itse, vaan onneksi alan ihminen kuuluu tuttavapiiriimme.  

Suurin osa seinistä sai ylleen maalia, mutta joihinkin huoneisiin jätimme tapetit. Tapettien poisto oli oma prosessinsa, ylläoleva kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Osin tapetti oli melko tiukassa :D

Maalari teki meillä seinien maalaukset, mutta itse maalasimme katot. Aluksi ei ollut tarkoitus ihan noin laajasti maalailla, mutta kun homma alkoi edetä ja kaunista jälkeä tuli, kasvoi nälkä syödessä. 

Minä otin listojen maalausurakan kontolleni, sillä halusin ehdottomasti valkoiset jalkalistat. Mieheni kyllä jaksoi kuittailla työlleni, kun tosiaan pesin listat maalipesulla, huuhtelin, kuivasin, hioin ne ja maalasin kahteen kertaan. Melkoinen homma, kun näin jälkikäteen ajattelee, mutta sepä oli valtavan terapeuttista ja mä oon helkkarin ylpeä listoistani!

Tummempi oli lähtötilanne. Tässä listat onkin väärinpäin :D

Eka kerros maalia. Tässä vain murto-osa listoista...

Master Bedroomin ex-tapetit

Poikaanen taas repimispuuhissa

Palaan seuraavissa kirjoituksissani remontin eri vaiheisiin ja lisäilen kuvia enemmänkin. Tapaamisiin siis!

Vielä kerrostaloasukkina

Tämä lienee jo viimeisin kirjoitus täältä kerrostaloasunnostamme.  Seuraavaksi kirjoitan omasta talostamme ja laitan kuvia remontista, ennen ja jälkeen. Maltan tuskin odottaa, että pääsemme touhuamaan omaan kotiimme. Saamme lähipäivinä avaimet ja virallisesti talo on meidän 1.10. alkaen. Tässä eletään nyt suurien muutosten edessä ja varmaan tullaan muistamaan tämä vaihe elämässämme pitkään. Jännittävää!

Poikaanenkin sai villasukat, joiden langat hän valitsi itse ja kyseli moneen otteeseen joko sukat on valmiit, vaikka vasta pari kerrosta olin neulonut. Poikaanen oli myös aina valmis kokeilemaan sukkia, kun mittailin kavennuksen aloitusta. Ei moittinut törröttäviä puikkoja. Malli on omasta päästä ja ilman suunnittelua tehty. Maijaa ja Novita Wool -lankaa kolmosen puikoilla 40s, ainaoikein tiimalasikantapää ja kärjessä sädekavennus. 

Olen pohtinut jo jonkun aikaa Marttoihin liittymistä ja viimein klikkailin tietoni netissä Marttojen rekisteriin. Viime viikolla olin täällä Seinäjoella Marttojen korujen tuunausillassa. Otin mukaani vanhan rikkinäisen kaulakoruni ja lähdin matkaan tyhjän pään tekniikalla. Kesti jonkun aikaa ennen kuin keksin miten ne tuunailen uusiksi. Harmittaa kun minulla ei ole kuvaa vanhasta korustani, mutta alla kuva tuunatusta uudesta kaulakorusta ja osista jotka jäi yli. 

Elokuu

Elokuun pimenevät illat ovat ihania, tunnelmallisia, VIILEITÄ. Joka syksy olen kirjoituksissani hehkuttanut syksyn ihanuutta ja niin teen nytkin. Tykkään syksystä ja viileydestä, ihanaa! 

Kesän kuumuudessakin langat soljuivat sormien välissä jonkun verran, vaikkakin hiki tuppasi tihkaisemaan langan juoksua. Yhdet villasukat tein ja tiskirättiä aloittelin. 

Nämä villasukat on jälleen tehty samalla Novitan sukkalehden ohjeella kuin edellisetkin sukat, muuntelin vain joustinneuleosiota anopin inspiroimana tehden 3o 1n ja kantapääksi ainaoikein tiimalasin. Lanka on Novitan Nallea ja meinasi peijakas loppua keskenkin, mutta onneksi on olemassa pieniä ruokakauppoja, joilla on vielä hyllyissään edellisen sesongin lankoja. 

Muutoksiakin elämäämme nyt kuuluu, olemme uuden elämänvaiheen edessä. Teimme kauppakirjat omakotitalosta, jonne muutamme lokakuussa. Viime aikoina aika onkin kulunut sisustusblogien ihmeellisessä ja vallan runsaassa maailmassa. Olen selaillut lukemattomia nettisivuja, silmäillyt sisustuslehtiä, napannut kännykkään kuvia minua miellyttävistä sisustusratkaisuista tai joistain tietyistä pienistä yksityiskohdista ja käynyt Tikkurilan värisuunnittelusivuilla varmaan enemmän kuin laki sallii... Värimaailma alkaa jo hahmottua, kun mietitään suuria linjoja.
Sisustusblogeista kovimmalla käytöllä ovat olleet Omakotivalkoinen ja Keltainen talo rannalla. Molemmista on löytynyt paljon mielenkiintoisia juttuja ja ideoita. 
Vielä kun malttaisi odottaa muutamat viikot, että pääsisi tositoimiin. Hyvä ja huolellinen suunnittelu vie kuitenkin jo pitkälle.