Lämpimäisiä

Tammikuussa kirjoitin joululahjaksi tekemistäni neulomuksista, joista yksi oli kirjava pipo työkaverilleni. Silloin jo kun hän ne sai, hän tuumi että sellaiset kämmekkäät olisi kivat. Näin olinkin jo vähän ajatellut, kun lankaakin jäi. Sivukysymys muuten: eikös nämä kuitenkin ole kämmekkäät ettei kynsikkäät? 

Aivan harmittavan kauan meni, ennen kuin sain nämä "äntihin", eli aikaiseksi. Hävettävän vähän aikaa kului nelosen puikoilla yhden kämmekkään tekemiseen. Ihan yhdessä illassakin nämä olisi tehnyt eikä olisi tarvinnut kolmea kuukautta kulua. Nyt voi sanoa, että onneksi tuli takatalvi ja kylmemmät ilmat, jotta näitä voi vielä käyttää tänä keväänä. Muutoin takatalvi ei onni ole, vaikka olenkin lumifani. 

Näihin kämmekkäisiin sain idean Hipsulaisen mummon kämmekkäistä, vähän kuitenkin muuntelin ohjetta. Silmukoita loin 40, kymmenen kullekin puikolle. 

"Äitin porkkanasormet" sanoi Poikaanen.
Kai hän tarkoitti kynsilakkaa :D

Kyselyhaaste

     Sain haasteen Rullailua -blogin Janikalta, kiitokset haasteesta! Ideana on vastata haastajan 11 kysymykseen, keksiä itse seuraavat 11 kysymystä ja haastaa mukaan 11 bloggaajaa, joilla on vähemmän kuin 100 lukijaa. Yllättäen tuunaan hieman ja laitan kiertoon Janikan kysymykset ja haastan tässä mukaan kaikki bloggaajat, joilla on vähemmän kuin 100 lukijaa. Haaste siis heitetty =)

1. 5 asiaa, mistä et luopuisi mistään hinnasta? 

Lapsi, perhe, ystävät, koti ja työ

2. Oletko tyytyväinen hymyysi?

Tällä ikää ei tule edes ajatelleeksi moista, olen juu. 

3. Mikä on kliseisin lause, mitä tiedät?

Jokainen päivä on erilainen

4. Monesti olet rakastunut?

Monesti ;)

5. Mikä/kuka saa sut aina hyvälle tuulelle?

Oma lapsi, mutta hän saa minut myös välillä kiehumaan kiukusta.

6. Mikä on kivoin asia, mitä sulle on sanottu?

Ekana tuli mieleen: “Äiti on mun tyttöni.” 

7. Minkälaiset asiat ärsyttää?

Hidastelijat liikenteessä, kun itsellä on kiire (joka aamuinen ilmiö). 

8. Oletko koskaan nähnyt tähdenlentoa?

Kyllä

9. Turhin asia, mistä olet suuttunut?

Niitä on lukuisia, etenkin suuttuminen lapselle ihan tyhmissä asioissa.

10. Keräätkö jotain? Mitä?

En säännönmukaisesti

11. Suurin haaveesi?

Voittaa lotossa, mutta ei jättipottia, vaan 500 000 euroa. 

Sukkien junailua

Ystäväni sai vauvan viime vuoden puolella. Kastepäivän tienoilla näin hänet ensimmäistä kertaa ja itkuhan siinä tuli. On syntymän ihme niin valtavan liikuttavaa ja ihanaa. 

Tein lapsoselle junasukat, junasukkamaiset tumput ja Novitan ohjeen mukaisen vauvan kypärämyssyn. Lankana näissä Dropsin Baby Alpaca Silk (sininen) ja Novitan Wool (harmaa).

Lapsen äiti sanoo näin: "nämä on ollut niin hyvät käytössä. Sukat ei lähde jaloista, eikä tumput käsistä, vaikka pojalla olisi kuinka kova meno päällä. Erityisesti kiitosta saa myssyn etulohkolämmitin. Tavalliset pipot kun tahtoo nousta ja otsa jää paljaaksi." 

Neulottukin on

Joulu oli ja meni. Joitakin juttuja kerkesin jopa tehdä joululahjaksi. Työkavereitani muistin lämpöisillä paketeilla. Pipoon sain idean Jonna Hietalan Kerällä -kirjasta. Pipossa ei tarvi tehdä loppukavennuksia, vaan lopuksi lanka pujotellaan kaikkien silmukoiden läpi ja silmukat kiristetään suppuun. Kätevää. Ruskeat sukat vaaleilla tehosteilla tein 7 veljestä- ja Jussi-langoista. Näköjään kuvassa ovat vähän hassun näköiset, mutta ihan ok:t luonnossa. Tiimalasikantapäätä ei oikein voi tehdä eri värillä vaan väri ulottuu aina myös kantapään etupuolelle. 

Veljelleni en kiireessä ehtinyt jouluksi sukkia tehdä, joten annoin joululahjaksi lahjakortin. Hän sai valita joko sukat tai lapaset haluamassaan värissä. Hän halusi mustat villasukat. Lahjakortin lunastukseen pyysin maltillista aikataulua. Yllättävänkin nopeasti sain villasukat aikaiseksi, vain kuukausi joulusta. Lankana mustissa sukissa on Gjestalin Janne -lanka. 

Vielä remontista

Useita kuukausia sitten, kun suunnittelin innokkaana sisustusta uuteen kotiimme, hain vähän joka puolelta inspraatiota, kuvia ja aiheita.
Selailin tässä taannoin kännykkäni kuvia, joita olin napsinut sisutuslehdistä ja huomasin, että muutama juttu on jo toteutettuna talossamme. On vielä toteuttamattomiakin juttuja, jotka nyt kypsyvät hiljalleen.

Tässä pieni kuvakollaasi, jossa näkyy sekä inspiraatiokuva että toteutuma.

Inspiraatiokuva sisustuslehdestä

Toteuma keittiössä

Hommasin lokakuussa Seinäjoen käsityömessuilta paperinarua ajatuksena tehdä itse pallukat, joiden sisälle laittaisin ledvalo-nauhat. Ihan vielä en ole alkanut ilmapalloja puhallella ja kieputella paperinarua niiden ympärille... Jos nyt talven ajan nuo Ikean tähtöset ajaisivat tämän asian, jotka muuten kuvassa näyttävät melkoiselta sotkukasalta, hahaa!

Inspiraatiokuva sisustuslehdestä

Toteuma makkarissa

Makuuhuoneen lampun halusin olevan ihkua bling blingiä (ja mahdollisimman paljon pölyä keräävää).  Olen tykästynyt kattomme tummaan kruunuun.


Seiniemme värimaailma vahvistui tämän Modernisti kodikas -blogikirjoituksen myötä. Pääsin näkemään tuota Teknoksen värimaailmaa livenäkin, kun työkaverini oli maalannut ihanan asuntonsa pari seinää tuolla Teknoksen pari astetta tummemmalla harmaalla maalilla. Väri näytti tosi kauniilta luonnossa ja vielä kun lueskelin Modernisti kodikas -blogia vahvistui ajatus nimenomaan näistä Teknoksen väreistä: NCS S 1500-N ja astetta tummemmasta NCS S 2000- N.

Keittiö, kodin sydän

Keittiön remontoiminen alkoi tosiaan kaappien ovien viemisellä maalattavaksi. Ne olivat alkujaan siis puunväriset, kuten kuvista näkyy.  Tarkoituksena oli saada valkoiset ovet keittiöön. Ihan siihen saakka, kunnes ovet tulivat maalattuina takaisin, mietitytti kuinka ne sopivat puunvärisiin runkoihin. Mielestäni lopputulos on kuitenkin hyvä ja kaunis. 

Olin katsellut netistä uusia vetimiä keittiöön, kun ne vanhat olivat tummat keskiosaltaan ja reunoissa oli kultapalat. Kulta ei kuulu suosikkiväreihini. Kuitenkin tuo ajatus vetimistä vähän jäi kun oli kaikenlaista muuta hommaa. Sitten yks kaks autossa sain ajatuksen, että entä jos antaisi niille vanhoille vetimille mahdollisuuden ja maalaisi ne sprayllä mattamustaksi. Testasin yhteen maalausta ja se näytti ihan ok:lta. No aloin hioa vetimien keskiosia ja noita pieniä kultaisia osia, kunnes huomasin, että yksistään nuo keskiosat hiottuina näyttävät aika hyvältä. Kävin kokeilemassa sopiiko ne ovien olemassaoleviin ruuvinreikiin ja sopihan ne. Ne olikin sitten siinä, vain hiotut vanhat vetimet. Säästyi euroja ja aikaa. 

Toisena vaiheena aloitimme olohuoneen ja keittiön välisen seinän kaatamisen, josta laitoinkin kuvaa jo aiemmin. Samalla tehtiin myös uutta valaistusta keittiöön. Sähkömiestuttumme suositteli lednauhoja ja päädyimmekin vetämään niitä sekä kaappien ylle että alle. Näyttävät muuten tosi hyvältä! 

Kolmas vaihe oli vaaleanoranssien kaakeleiden maalaus valkoisella Ronseal -kaakelimaalilla. Luin tuosta kaakelimaalauksestan etukäteen paljon eri blogeista ja sain hyviä vinkkejä mm. RAW Desing Blogista. Pohjatyöt tein huolella ja maalaus sujuikin tosi hienosti. Maali oli melko valuvaista, mutta sitä pystyi hyvin paikkailemaan. Maalasin kaakelit pienellä telalla. Kokeilin sivellintä, mutta jälki ei ollut niin tasaista. 

Kun oli saanut maalauksen melkein loppuun huomasin kauhukseni että maali alkoi kuplia aika monesta kohdasta. Silloin kyllä iski paniikki. Rapsutin kuplineen maalin pois parhaani mukaan ja jatkoin maalausta 24h tunnin jälkeen. Olin pessyt maalikaukaloa aiemmin tärpätillä ja uskon sen olleen syy tähän kuplimiseen, sillä loppuvaiheessa maalia oli kaukalossa niin vähän, että varmaan tärpätti jotenkin irtosi kaukalosta. Se oli toki ehtinyt kuivaa muutaman päivän, mutta silti se kostuneena tuoksui vahvasti tärpätiltä. Kuivumisajan jälkeen (joka oli yli 24h) hioin varovasti tasaisemmaksi tuota kohtaa josta olin rapsuttanut maalin pois. Seuraavan maalikerroksen alku onnistui jälleen oikein hyvin, mutta kun tulin kohtaan jossa aiemmin oli tuota kuplintaa, niin maali alkoi jälleen kuplia joiltaki osin. Jälleen odotin seuraavaan päivään ja maalasin taas. Vihdoin maalaus onnistui, mutta minä kyllä tiedän kohdat joissa epätasaisuudet näkyy. Aluksi se haittasi, mutta ei nyt enää onneksi.  

Niin joo ja vielä viimeisin ongelma maalin kanssa oli se, kun jouduin suojaamaan ne maalarinteipillä maalatessani katkaistun seinän peitelistaa huonekalumaalilla. Siinä vaiheessa, kun vedin varovaisesti maalarinteippejä pois, niin jälleen tuossa helkkarin samassa kohdassa jäi aimo annos kaakelimaalia maalarinteippiin. Tuohon mennessä maali oli ehtinyt kuivaa jo kaksi viikkoa. Harmitti, joo kyllä! No sitten maalasin siihen kohtaan huonekalumaalilla pienen sutaisun ja on se nyt ihan ok, ehkä. Onneksi sattui olemaan niin, että huonekalumaali oli peittävää valkoista ja vieläpä samansävyistä kuin kaakelimaali. :P 

No niin, sepustuksen jälkeen mennään kuviin:

Tässä kuvassa keskiosa on jo mattamusta.
Alunperin se oli kiiltävä musta.

Hiotut vetimet näyttävät tältä

Tässä olohuoneen ja keittiön välinen
seinä alkuperäisenä

Nämä yllä olevat neljä kuvaa ovat ennen remonttia,
edellisten asukkaiden muuton ja pakkaushässäkän aikaan

Tasoille emme tehneet mitään, ne ovat ihan hyvät noin
Ai niin joo, valolistat puuttuu edelleen kaappien alta =)

Kaakeli on kyllä ihan kaunis maalattuna valkoisena 

Olohuoneesta päin ja kuvaaja näkyy ikkunassa ;)

Before and After

Tässä muutamia ennen ja jälkeen kuvia melkein samoista kohdista. Eteiseen vaihdoimme puunvärisen eteisliukuovikaapin tilalle valkoisen. Eteisen seinät on maalattu vaalealla harmaalla, Teknoksen sävyllä NCS S 1500-N, samoin olohuoneen muut seinät on samaa harmaata paitsi takkaa ympäröivät tiilit. Makuuhuoneessa oli aiemmin mustavalkoiset tapetit ja nyttemmin astetta tummemman harmaa Teknos NCS S 2000-N. 

Keittiössä olemme tehneet suurimmat muutokset, kuvat on tulossa  myöhemmin. 

ennen

jälkeen

ennen

jälkeen

ennen

jälkeen

ennen

jälkeen

Ostin korin miehelle,
eivätpähän vaatteet enää loju lattialla ;)