Voimaannuttava viikonloppu

Tämä viikonloppu oli mahtava, siis mahtava! Olin luonnon äärellä molemmat kaksi päivää, järven rannalla. Lauantaiaamulla aloitimme seitsemän naisen (minä mukaanlukien) kanssa villalankojen kasvivärjäysrupeaman. Villat oli hommattu Virtain Villasta, minullakin niitä kaksi kiloa. Keräsimme pietaryrttejä (aka nappikukkaa) ja kultapiiskua, etukäteen olivat muut tuoneet nokkosia, maitohorsmia ja sipulinkuoria.

Yhteensä viisi pataa meillä porisi, pienimmässä niistä oli netistä tilattua krappijuurta sekä sinipuunkuorta. Nokkosella aloitettiin, jota ensin kiehutettiin tunti-kaksi. Sitten kasvit hus pois ja lientä jäähtymään. Mitattiin lämpötiloja ja vihdoin saatiin upottaa vedessä liotetut langat pataan lillumaan herra alunan kanssa, joka värille voimakkuutta antaa. Taas odotettiin oikeaa lämpötilaa ja "hulijuuteltihin" lankoja ja annettiin niiden olla padan uumenissa tunnin verran. Sitten nostettiin pois jäähtymään ja hetken päästä huuhdeltiin viileässä järvivedessä ja haettiin niille vielä etikkavedestä viimeinen silaus. Laiturin orsille kuivumaan vieri viereen lankoja tuli; niitä nokkosilla, nappikukilla, kultapiiskulla ja sekoituksilla värjättyjä. Päivän kulkuun kuului hyvää ruokaa, kahvia, hauskaa ja nauruntäyteistä oloa, mieletöntä fiilistä ja magiaa naisenergiaa! Illan tullen vielä uimaan hyiseen (kyllä, hyiseen!) järviveteen ja saunomaan, niin jo oli kellonympärys täynnä. 

Tänään vielä värjäys jatkui kellon puoliympyrän verran. Värjäsimme sateisessa säässä intoa puhkuen vielä sipulilla, kultapiiskun toisella kierroksella, lupiinin ja mesiangervon sekoituksella ja kauniilla sinipuulla. On kuulkaa niin mahtavaa puuhaa tämä, että olen ihan myyty ja kauppaan teille muillekin! Kokeilkaa, oikein totta!

Kypsiä pietaryrttejä

Lähtötilanne ja kalpeat langat

Spagetit orrella

Lopputulos, niin kauniita lankoja! 
(klikkaa isoksi niin näet tekstit)
Jälkihuomautus: ylärivin vihertävät langat ovatkin 
lupiinin ja mesiangervon sekoitusta

Sukkaa pukkaa

Sain kuin sainkin otettua kuvia, tokikaan en kovin laadukkaita. En oikein osaa käyttää muita putkia kuin sitä suosikkiani, joka nyt on mennyttä kalua. Nyyh. Mutta näillä mennään. Alla siis kuvat neuleliivistä, jonka tein itselleni töihinpaluuksi. Joo, edelleenkään se ei ole ollut kertaakaan päällä. Hitsin vitsi, jääköhän se kaapin perälle. Pöh. 

Villasukkien tekeminen on ollut mun tämän kesän juttu. Ihan kummallista, että minua innostaa neuloa kesällä, kun aikaisemmin puikot ovat pysyneet jäähyllä. Tein Poikaaselle norsukirjoneulesukat ja kuten jo aikaisemmin kirjoitinkin, että tuo kuvion tasaiseksi saaminen on kovin haastavaa. Sain pulmaan kuitenkin hyvän vinkin, jota aion vastaisuudessa kokeilla: kuvio kannattaa tehdä isommilla puikoilla kuin muu työ. Norsukuvio on facebookin Voihan villasukka -ryhmästä napattu. 

Kantapää näissä sukissa on vähän hölmön näköinen. Minä kun olen aika vähän tehnyt villasukkia ja vielä vähemmän tätä suosikkikantapäätäni tiimalasia, niin huomasin näitä tehdessäni, ettei olisi kannattanut vaihtaa väriä. Ajatuksenani oli tehdä hieno harmaa kantapää, mutta en muistanutkaan sitä, että kesken kantapään teon tiimalasissa käydään koko kierros etupuolellakin eikä siinä oikein voinut väriä vaihtaa. Joten sitten päätin tehdä yhtä paksun raidan kuin tuo resori on. Hiukkasen hölmön näköiset tuli. Luulen kuitenkin, ettei Poikaasta haittaa.  

elefantit marssii näin

Kuva ois kiva

Kyllä, olen saanut valmiiksi sen neuleliivin, jota väsäsin edellisessä kirjoituksessa. Ja joo, olen aloittanut työt, mutta en kuitenkaan laittanut neuleliiviä ekana työpäivänä, vaikka niin suunnittelin. Huomasin, että mulla ei ole mitään sopivaa paitaa sinne alle. Jälleen siis hyvä syy lähteä vähän shoppailemaan.

Olen myös kutonut sukkia. Yhdet on jo valmiit Kirsiltä saadusta yllätyskerästä ja niistä tuli aika hauskat! 
Poikaaselle teen norsukuviollisia sukkia, joista toinen on jo valmis ja toinen kantapäässä menossa. Tuli siis käytettyä hyödyksi työkokous tai itse asiassa mun oli vähän pakko siellä neuloa, että pystyisin keskittymään ja pysyisin hereillä. Voipi olla, ettei puikkojen heilumista kaikki katsoneet hyvällä. Taitaa olla niin, että vain alan harrastajat tietävät kuinka neuloessa pystyy keskittymään vaikka mihin. 

Poikaasen sukissa teen siis kirjoneuletta, jota olen tehnyt tosi vähän ylipäänsä mihinkään. Se lankojen kiristyminen on mulle hankala asia. Vaikka yritän tehdä kuinka löysästi ja löysään niitä lankoja, niin silti kiristyy. Pöh. Antakaahan vinkkejä tähän probleemaan!

Tästä tuli nyt tylsä kuvaton kirjoitus, koska kameran parhain objektiivi on rikki.  Kuvallisia kirjoituksia luvassa sitten myöhemmin, kunhan kuvausväline jälleen pelittää. 

Kesä ja kutimet

Kesä on tullut. Olen ottanut kutimet mukaan joka puolelle: parvekkeelle, autoon, junaan, leikkipuistoon. Meinasin ottaa ne mukaan jopa jääkiekkokatsomoon, koska ajattelin että Suomi kumminkin häviää. No Venäjän voittivat ja se oli mieletön matsi se! Olisin saattanut joutua screenille kutimieni kanssa, joten jätin ne hotelliin. 

Tavoitteeni on saada neuleliivi valmiiksi ennenkuin menen takaisin töihin ja tällä hetkellä näyttää siltä, että saan sen ylleni ekana työpäivänä. Kaikki palat on jo valmiina. Seuraavaksi alkaa saumojen ompelu (en tykkää) sekä hihansuiden ja reunuksen neulominen, sitten se olisi siinä. Seuraava projekti on villasukkien kutominen, jee! Haluan päästä testaamaan uusia puikkoja ja mikäs olisi sen mukavampaa kuin lämpimien villasukkien kutominen keskellä kesää! 

Äidin ja isän uusi terassi testattu

Kun kerran halvalla sai...

Valitettavasti käsityöliike KudokeGalleria täällä Seinäjoella lopettaa tämän kuun lopussa ja siellä on alennusmyynti. Dropsin langat -35% ja kaikki muut langat ja tarvikkeet -50%. 
Totta kai minä siellä kävin, kahdesti...

Ei mulla muuta.

Alekankaita

Poikkesin eilen Eurokankaalla hakemassa ystävälleni lahjakortin. Ajattelin, että tällainen vähän erilainen lahjakortti olisi aika kiva, koska kankaita aina tarvitsee joko verhoiksi tai pöytäliinoiksi. Siellä pengastin alekoriakin ja tein parit löydöt eli kahdet juuri sopivat kankaanpalat kevyisiin tuubihuiveihin. 

Näille huiveille tuli yhteensä hintaa 4€, joista oli sitten vielä 20% alennus, hauskaa. =)

Poikaasen päiväunien aikana levitin Evan ja kaikki värkit pöydälle ja aloin päristelemään. Eipä tarvinnut muuta tehdä kuin päästellä suorat saumat kumpaankin kankaaseen, niin jo oli valmista. Poikaanen heräsi uniltaan ja oli kovin kiinnostunut ompelukoneesta sekä huiveista. 

Hamstraus, that's my middle name

Olen hamstrannut lankaa, koska Dropsilla on nyt alennusmyynti tämän kuun loppuun saakka. Joo, lankoja on ennestään ihan valtavasti, mutta totuus on että niiden arvo ei laske! 
Minulle on tullut valtava innostus neuloa sukkia, mutta vielä en ole kylläkään saanut yksiäkään edes alulle. On se toki vähän hullua ryhtyä tekemään villasukkia näin kesän korvalla, mutta teenkin niitä varastoon. Tällä hetkellä puikoilla on neuleliivi, josta innostuin uudelleen vaikka koinkin pienen notkahdusvaiheen sen kanssa. 

Tässä taannoin ikää tuli taas lisää ja avopuolisoni osti minulle oikein mieluisan ja ihanan lahjan: Neulojan hakuteoksen. Siellä on vaikka minkälaisia hyödyllisiä ohjeita aina mittataulukoista erilaisiin kuviomalleihin ja kirjoneulesiin. Niin, ja sitten sain vielä kukkia, nekös naista miellyttää.

Olemme myös intoutuneet tekemään smoothieita, etenkin viher sellaista. Ohessa kuva tuosta karmaisevan värisestä mönjästä, joka on ulkonäöstään huolimatta herkullista, terrrrrveellistä ja täyttävää. Tuossa smoothiessa on 1 avokado, 1 banaani, desi luonnonjogurttia ja vettä, 1dl tuoretta pinaattia sekä puolikas mango ja hiukan hunajaa. Tästä tuli siis kaksi annosta. Yllättävän namia on kyllä ja Poikaasellekin maistuu. Tulee nopsasti täyteen päivittäin tarvittava rautaisannos luonnon antimia.  

Herkkumönjää

Ihan paras synttärilahja!